Elmo & Alpo

Joulun odotusta...

2011-12-13T02:18:00.000-08:00

Tässä kuvassa voisi olla vaikka joulun odotusta, mutta tässä on kyseessä kuitenkin ihan yleinen "valvonta". Alpo on tänävuonna ottanut tämän tähystystehtävän oikein tosissaan ja tässä hän tarkkailee seutumme tapahtumia. Olemme ylempänä katua ja ympäristöä, joten tästä on hyvä katsella muiden touhuja.

Emännällä on ollut tänäsyksynä onni seurailla pienten lagottopentujen puuhastelua ja voi hyvänen aika sentään - voiko suloisempia olla!?

Tässä muutaman viikon ikäinen hampaaton tytön tyllerö yrittää "puraista" isännän sormea.

Näytämme surullisilta, mutta oikeasti meillä on kivaa!! Liekö tässä yritetään vaikuttaa vähän ruuan antajaan, jotta jokos sitä sapuskaa saisi lisää! Nämä ihanat Kennel Benettaren pennut ovat jo muuttaneet syysloman aikoihin omiin uusiin koteihinsa.

Tässä meidän koirapoikien syystalven muotia ensilumilla- järeämmät aseet pimeyttä vastaan!

Mukavaa joulun odotusta kaikille karvaisille ja karvattomille!

Väriloistoa

2011-10-03T09:30:00.000-07:00

Aamulla klo 7 Alpo istuu mietteissään rannalla.

Joutsenet pitävät aikamoista mekkalaa, hyvin kuuluu kun on niin tyyntä.

Oudosti nuo syksyn lehdet rapsahtelevat irrotessaan oksasta - niiden putoamista järveen Alpo tässä seurailee.

Tässä on sitten iltatunnelmaa kun vesi on hiukkasen värjäytynyt!

Elmo taitaa seurata Alpon touhuja.

Ihanat pojat rannalla!!

Syystunnelmia

2011-09-19T10:24:00.000-07:00

Reilu kuukausi taas vierähti ja valtakunnassa kaikki hyvin. Sieniä on koirapoikien kanssa kannettu metsästä pussikaupalla ja suppiskausi jatkuu edelleen runsaana. Tässä tunnelmia viikonlopulta kun vihdoin saatiin kauan toivottu kuulakas syyspäivä auringonpaisteineen.

Tässä Alpo istuu ajatuksissaan veneen perässä (vene tukevasti rannassa) ja tuijottelee järvelle polskivia kaloja. Uimaan ei poika enää tohtinut mennä, mutta emäntä kylläkin pulahti pimeässä vielä saunan jälkeen järveen ja kylmää se vesi kyllä oli!

Elmo taasen seuraa Alpon touhuja.

Käymme vielä parin viikon päästä kelien salliessa mökillä laittelemassa paikkoja talvikuntoon ja sitten on tarkoitus "rauhoittua" talven viettoon kaupunkiin.

Iloista syysaikaa kaikille!

Uimamaisteri Alpo

2011-08-05T09:18:00.000-07:00

Tässä tämän viikon hyppytyylinäyte. Alpo on enemmän kuin innokas, kuten kuvasta näkyy - koira menee edellä ja keppi tulee perässä!!!

Montakohan litraa tuossa on?!?

Töihin paluu edessä

2011-07-17T09:41:00.000-07:00

Loma meni pitkälti omalla vielä meille niin uutukaisella mökillä ja viimeiset viikonlopun tunnelmat illalla klo 23-24 näyttivät tältä. Ei voinut kun taas harmitella, että ei jaksa järkkärikameraa ottaa mukaan sekä siihen tietysti jalustaa. Joissakin kuvissa näkyy, ettei käsi pysty vakaana olemaan kuvan oton hetkeä ja pokkarikamerahan tässä vielä käytössä. Koirapojat pääsevät vielä täksi viikoksi isännän kanssa nauttimaan (tai kärsimään) hellekeleistä, mutta emäntä suunnistaa siis huomenna jo töihin. Jotenkin koirapojissa näkyy jo väsymistä "ainaiseen lomailuun" kun päivisin ei millään malta nukkua ja mökkipiirissä kun on niin paljon tutkittavaa...

Elmo 4 vuotta 11.7.2011 ja Elmon surulliset kuulumiset

2011-07-12T09:17:00.000-07:00

Ylläoleva kuva on otettu Elmosta juhannusviikolla kun poika on vielä unten mailla hammasoperaation jälkeen (nukutuksen jälkeen). Elmolla oli henki alkanut haista ja isäntä sattumoisin Elmon haukotellessa huomasi pahoin vaurioituneen takahampaan, joka siis piti poistaa. Hammas oli jo niin huonokuntoinen, että ei voi kuin ihmetellä millaiset kivut Elmolla oli ollut, mutta yhtään ei kyllä käytöksessä mitään omituista huomattu!! Poika parka! Emäntä joutui Elmon tuossa heräilyvaiheessa ihan peittelemään kun jalat olivat aivan jääkylmät.

Tässä Elmon tyylinäyte sadekelillä lenkille lähtiessä ja kyllä sitä oltiinkin märkiä lenkin jälkeen.

Sitten niistä huonoista uutisista: Ensinnäkin nyt tuntuu, että tämän perheen koiranomistus on määrätty olemaan kaikkea muuta kuin helppoa. Ensin oli murheet Elmon rodun varmistamisen kanssa, sillä kikkurakarvat kun eivät sitten kasvaneetkaan. No, DNA-testihän sitten varmisti Elmon lagotoksi ja missään vaiheessa muuten ei ole Elmon perheessä olo harmittanut, sillä hän on niin upea koira!! Sitten tuli iloinen touhuveli Alpo perheeseen ja eikös autuutta 1.5 vuotta kestettyä tullut nämä Alpon rajut allergiareaktiot, joista nyt onneksi toistaiseksi on päästy (koputtaa puuta). Sitten olikin jo aika seuraavan murheen, joka varmistui tuolla hammasoperaatioreissulla eläinlääkärissä:

Elmolla havaittiin rokotuksen yhteydessä viime syksynä sivuääni sydämessä ja samalla kehoitettiin sydänultraa jossain vaiheessa tekemään. Isäntäväki kuitenkin päätti, että kun poika ei ole mitenkään oireillut vaan päinvastoin vetää kuin viitapiru metsälenkillä niin jätetään tutkimus tulevaisuuteen. Nyt kuitenkin kun Elmo oli nukutettuna jo valmiiksi ja sivuääni edelleen kuului, emäntä kysyi eläinlääkäriltä sydänultran mahdollisuutta. Tuolla klinikalla sitä ei kuitenkaan voi tehdä, joten lääkäri otti röntgenkuvan, jotta vähän nähtäisiin mikä sydämen tilanne on. No sehän on sitten aivan liian suuri Elmon kokoon nähden! Tämä on ihan kamalaa kun aina puhutaan että Elmolla on "suuri sydän" sillä hän yrittää aina lohduttaa suruissaan olevaa tai ottaa kivun pois siltä joka kärsii. Elmo lukee ihmisiä kuin avointa kirjaa.

Eläinääkäri kertoi, että tämä ei ole synnynnäistä koska sivuääntä ei ole aiemmin kuultu (mikä tarkoittaa tilanteen etenemistä) ja Elmon matka saattaa päättyä kesken lenkin niin että poika vaan kaatuu maahan.... Todellinen tilanne saadaan selville kun ultraan lomakauden jälkeen mennään, mutta koskaan Elmo ei "parane". Jotain lääkitystäkin on olemassa, mutta niihinkin palataan kunhan ultraäänitutkimus on tehty. Elmo kun ei valittanut hampaan tilannettakaan, niin pelkona on, että poika pitää sydänoireetkin omana tietonaan niin kauan kunnes ei enää niitä pysty salaamaan ja sitähän emme halua, että Elmo kärsii. Emme uskalla edes ajatella, että kuinka kauan Elmo saadaan pitää ilonamme ja kuinka yllättäen luopumisen aika tulee, voi kamalaa!!

Kesälomaterveisiä Unkarista

2011-07-11T08:57:00.000-07:00

Tänä kesänä olen kuvannut sattumoisin joutsenia kolmessa paikassa: omassa mökkirannassa, josta kuva täällä aiemmin on ollutkin, sitten Puolan Sopotissa ja nyt sitten Unkarissa Balaton-järvellä. Siellä näitä kauniita lintuja olikin todella paljon ja joillakin oli numerolaput kaulassa, kuten ylläolevassa kuvassa ainakin yhdellä näkyy olevan.

Kesälomalla piipahdettiin Budapestissä. Siellä olikin sitten ehkä vielä vähän kuumempaa kuin täällä ja meistä on kuva, jossa lämpömittari näyttää takana lukemaa 41 astetta! Tämä oli tällä erää kolmas ja "viimeinen" matka Budapestiin, joten teimme niitä asioita, jotka edellisillä vierailuilla oli jäänyt tekemättä: Kylpyläreissu itse kaupungissa(mm. kylpylöistään Budapestihan on kuuluisa) sekä junamatka Balaton-järvelle. Sopivat aiheet helteelle (paitsi junamatka, joka oli tappava)!

Huh hellettä!!

2011-06-12T19:35:00.000-07:00

Oli se vaan ihanaa ja kamalaa tuo auringonpaiste! Kaupungissa oli niin tukalaa, mutta sitten helpotti kun pääsimme veden äärelle. Tässä Elmo nauttimassa soutureissusta sunnuntaina ja virvoittava tuulikin jo puhalteli ihanasti.

Tässä Alpon tyylinäyte vilvoittelusta. Kuva otettu viime torstaina kun isäntäväen kanssa suunnistettiin mökille työpäivän jälkeen veden äärelle. Alpo nautti liikkumatta täysin siemauksin vedestä, liekö kaloja tähysteli.

Tässä sitten touhua naapurin puolelta sen jälkeen kun tulivat töistä kotiin - vedessä oli vanhempien ja lapsien lisäksi 3 koiraa ja tämän näköinen otus vilvoittelemassa. Kuva on vähän rakeinen kun naapurit mökillämme eivät ole ihan kyljessä kiinni ja otos otettu vähän kauempaa.

Mäkäräiset

2011-05-29T06:51:00.000-07:00

Viikonlopun vietti Alpo lähes kokonaan mökin makkarin sängyn alla pimeässä ja viileässä "turvassa". Mäkäräiset söivät masun alta niin kipeästi, että poika käyttäytyi samoin kuin ampiaisenpiston jälkeen - eli turvaan. Vähän houkuttelemalla saimme lauantaina vielä pisureissulle houkuteltua, mutta muuten meni aika sisällä ollessa. Elmolla oli sama kohtalo ja Elmon masusta todella näkyy nuo pistojäljet kun suojakarvaa ei ole, mutta poika ei niistä ole moksiskaan.

Lauantai-iltapäivänä kun Alpoa sai vähän taas ulos niin kävimme kivilaiturilla katselemassa, että mitäs otuksia tuossa menee... Kivaa ääntä kun pitivät.
Pojat jaksoivat ihmetellä hievahtamatta.

Kuvasta ei oikein näy miten lähellä joutsenet oikein olivatkaan.... Sitten tuli Alpolle taas kiire jo sisälle turvaan, joten joutsenetkin saivat olla rauhassa. Toivottavasti tämä riesa loppuu näiden mäkäräisten kanssa mahdollisimman pian. "Onneksi" keli oli sateinen ja kurja ja remontin sisätöitä oli vielä jäljellä niin ei haitannut, vaikka ulos ei päästykään. Liekö tästä allergiasta johtuvaa tuo Alpon voimakas reagointi puremiin. Seuraavaksi sitten hyttyset, paarmat ja mitä niitä onkaan!

Vappuväsymys

2011-05-01T10:05:00.000-07:00

Vietimme vappuaattoa mökillä puu- ym. hommissa ja tässä tulos. Elmo ihanasti hymyilee unissaan niin, että poski on ihan rutussa. Alpo taasen näyttelee alahampaitaan ja kyllä tassut vispasivat unissaan niin, että vielä sitä mökkimaisemissa juostiin vaikka kotona illalla tässä jo pötkötelläänkin. Ihmisistä olisi saanut samanmoiset kuvat - liikaa raikasta ulkoilmaa ja fyysistä työtä!

Ensimmäinen mökkikeikka

2011-04-18T08:44:00.001-07:00

Kävimme eilen katsastamassa, josko mökki on talven jälkeen vielä paikallaan ja olihan se! Järvikin oli ainakin Alpon mielestä älyttömän houkutteleva ja pakko oli ihan vähän ainakin lurkata jäisessä vedessä heti kun emännällä silmä vältti. Mokoma koko ajan komensi pois vedestä! Tässä ollaan jo poispäin mökiltä lähtemässä tien päässä olevaa autoa kohti. Vielä ei pihaan asti autolla päässyt vaikka itse piha olikin aivan jo sula. Koirapojat olivat niin innoissaan, että juoksentelivat vaan ympyrää - taisi viime kesäiset muistot tulla mieleen, vaikka ei vielä remontin vuoksi paljoa päästy meille uudesta mökistä nauttimaankaan. Kun tuli aika hypätä autoon niin molemmat koiruudet juoksivat karkuun - saimme maanitellakin tovin, että saatiin karkulaiset tulemaan kyytiin kohti kotia!

Italian terveiset ja kevätfiilistelyä

2011-04-06T08:45:00.000-07:00

Pohjois-Italiassa oli kevät toissaviikolla jo ihanan pitkällä. Emäntä oli reissussa ystävänsä kanssa ja nautti kyllä keväästä täysin siemauksin. Tämän kuvan nappasin tuon "kakkapussiautomaatin" vuoksi. Näitä näkyi pitkin Bergamon kaupunkia ja KAIKKI "automaatit" olivat ehjiä ja pusseja löytyi. Kyljessä onkin numero, josta voi tilata lisää jos pussit loppuvat. Pysyisikö Suomessa tällainen ehjänä, miettivät matkalaiset?! Paljon oli koiria näkyvillä, yleensä melko pienen kokoisia, mutta yhtään koirankakkaa en kyllä havainnut! Oliko vain sattumaa? Tässä ihana keväinen näkymä Bergamon yläkaupungista kaupungin muureilta.

Alla oleva kuva on sitten taas Veronasta. Ja sitten ollaankin jo Milanossa ja Duomo (kirkko) on osittan kuvassa, mutta pääasiassa tässä ihasteltiin kukkaan juuri puhjenneita magnolioita.

Tämäkin Milanosta siitä Duomon vierestä katettu ostoskatu, jossa köyhät voivat vaikka mennä kyykkyyn. Emäntä otti kuvan Luis Vuittonin käsilaukusta (en nyt tähän sitä kuitenkaan laita), jonka hinta oli 2400 euroa. Ei sitten ostettu.

Ajattelin tähän laittaa vielä kuvan Suomen kevätkelistä tänäpäivänä, mutta en viitsikään nyt masentaa..... Täytyy uskoa vakaasti, että se kesä sieltä tulee!

Ihmeellinen luonto ja ulkoilun seuraukset

2011-03-14T17:37:00.000-07:00

Kevätaurinko hellii ulkoilijaa ja koiratkin tuntuvat olevan innoissaan. Jäällä on pompittu tuntikausia ja koirakavereita on ollut kivasti liikkeellä. Lumessa pomppiminen vie kummasti mehut koirista ja tässäpä Elmon tyylinäyte kun jalkoja on aivan pakko välillä saada lepuuttaa ja nostaa ylöspäin (seinälle !!).

Nämä kuvat on otettu sunnuntaiaamuna kun lumen päällä oli aivan uskomaton luminukkakerros. Aivan kuin jonkin eläimen turkkia olisi ollut.

Alpo tuli takaisin!

2011-03-14T04:22:00.000-07:00

Alpo on palannut!! Koiruli on ollut rapsimatta eli kutisematta nyt reilut 3 viikkoa ja meno entisenlaista. Kortisonia vähennetään todella hitaalla vauhdilla ja alasajo kestää noin kuukauden. Sen jälkeen on ohjeena jatkaa allergianappula-hevoskuuria sekä lisänä rypsiöljyä parin kuukauden ajan. Siinä vaiheessa elämmekin touko-kesäkuun vaihdetta ja sitten saadaan tehdä ensimmäinen ruoka-ainekokeilu.

Olemme kyllä nauttineet kun tämä meidän touhupeppu tuli takaisin samanlaisena. Häntä heiluu entiseen malliin (heilumisen katoamista emme olleet edes huomanneet - se hiipi niin salakavalasti pikku hiljaa) ja hienointa on, ettei Alpo valita enää kutisemistaan. Ihossa on vielä joitakin arpia raapimisen jäljiltä, ei oikein rupiakaan enää ja masun puolen, sekä rintakehän karvapeitteeseen jäi jatkuvasta nuolemisesta oranssin värinen turkki muistoksi. Korvalehdestä puuttuu myös reilusti karvaa, mutta se ei menoa haittaa. Olemme siis päässeet ihanille ulkoilureissuille aurinkoiselle keväthangelle vanhaan malliin ja virtaa Alpolla riittää!

Nyt pelon sekaisin tuntein odottelemme sitten, mitä siitepölyaika tuo tullessaan, mutta samalla nautimme näistä oireettomista päivistä ja pidämme peukkuja jos vaikka tämä ruokavalio olisi korjannut pysyvästi tilanteen. Paluuta vanhaan syömistyyliin ei ole eikä se haittaa pätkääkään.

Kauniita kevätpäiviä kaikille!

Karhunpoika sairastaa....

2011-02-13T00:20:00.000-08:00

....häntä hellikäämme!!!

Alpon elämä muuttui salakavalasti ja lopullisesti reilut pari kuukautta sitten. Ensin oireet tulivat etutassun kyynärpään rapsuttelulla alkaen muistaaksemme lokakuun 2010 paikkeilla. Rapsuttelua jatkui silloin tällöin, mutta ei sitä kukaan pitänyt mitenkään huolestuttavana. Sitten tuli joulukuu ja rapsuttelu lisääntyi ja mukaan liittyi toisen korvan rapsuttelu ja siinä kohdin isäntäväki (4.12.2010) marssi Alpon kanssa eläinlääkäriin ja kotiin tultiin korvatippojen sekä hoito-ohjeiden kanssa. Hiivaa, sanoi lääkäritäti.

Tasan viikon päästä (11.12.2010) oltiin jälleen lääkärissä kun rapsuttelu sen kuin lisääntyi. Otettiin järeämmät aseet käyttöön ja korvatippojen lisäksi antibiootti epäiltyyn kennelyskään sekä Nizoral-lääke (ihmisilläkin käytetty) hiivan hoitoon. Sitten sitä katseltiin tuota rapsuttelua enemmän ja vähemmän joulunpyhät, vuoden vaihtumisen tienoo... kunnes hermot pettivät ja taasen mentiin lääkäritädin pakeille vuoden alkupäivinä. Isäntäväki ei työpäivänä päässyt mukaan, mutta Alpoa vei perheen aikuinen poika lääkärille ja emäntä kirjoitti tarinaa mukaan. Tässä kohdin eläinlääkärikin vaihtui toiseksi.

Kotiin Alpo tuli myös kirjoitetun vastaustarinan kanssa, jossa kerrottiin atopiaepäilystä ja siitä, että verta oli otettu allergiatestejä varten (joihin tarvittiin meidän suostumus ja PALJON rahaa) ja että nyt kokeillaan kortisonia. Korvissa ei siis enää ole hiivaa vaan kysymys on ihan jostain muusta - ATOPIASTA.

Kortisoni ei sitten auttanut yhtään mitään ja tässä kohdin alkoi isäntäväkikin olla jo aika puhki kun poika oli valitellut kohta pari kuukautta oloaan ja yöt rapsutteli korviaan ja mitä kohtaa milloinkin samalla rummuttaen lattiaa ja pyrkien ulos vähän väliä. Ulkona Alpo ei kutise ja siellä olisi niin hyvä olla.

Tammikuun puolessa välissä sitten tuli allergiatestien tulokset ja ne ovatkin sitten surullista luettavaa. Veritesteillä siis luotettavasti koirilla voi tutkia muita kuin ruoka-aine allergioita (näin meille eläinlääkäri valaisi asiaa) ja toisaalta koirista on atooppisia (ilman kautta saatavia hengitettäviä allergeenejä) 90% ja ruoka-aine allergikkoja vain 10%!

Tässä Alpon allergiatestien tulokset (Skandinavian allergeenit) - huomattavaa on, että ne on otettu tammikuun alkupäivän pakkasilla eli siis sydäntalvella. Positiivinen tulos on 150 tai yli, numerot ovat Alpon tuloksia.

Timotei 6920 Koiranheinä 6916 Niittynurmikka 5259
Raiheinä 4915 Suolaheinä 6344 Heinäratamo 6873
Nokkonen 4537 Jauhosavikka 5430 Pujo 3809
Leppä 6836 Tammi 6031 Koivu 3076
Nurminata 6923 Karvamesiheinä 6925 Rönsyrölli 5820
Jalava 4888 Pyökki 5119 Pähkinäpensas 6797
Vaahtera 6922 Marunatuoksukki 6901 Varastopunkki 870
Jauhopunkki 423 Pölypunkki 521 Kirpun sylki 17 - negatiivinen

Eläinlääkäri on jo soittanut testin tehneeseen laboratorioon varmistaakseen, että ovatko nämä lukemat todellakin (talvella) näin suuret - kyllä ovat! Nyt selvisi, miksi poika repii turkkiaan, korviaan verille ja rapsuttelee jatkuvasti itseään. Atopia ei parane koskaan, mutta Alpon elämä tulisi saada siedettäväksi oireiden kanssa.

Tämän hetkinen tilanne:
- Siedätyshoitoa ei voida aloittaa, koska allergian aiheuttajia on liikaa, noin suurta siedätyscoktailia ei voida tehdä.
- Edellinen kortisonikuuri loppui ja aloitettiin antihistamiini Atarax (myös ihmisten lääke) - ei vaikutusta.

- Uusi kortisonikuuri aloitettiin eri merkkisenä ja annos tuplattiin. Kutina on ajoittain lieventynyt ja ensimmäiset yöt poika nukkui tajuttomana väsymystään pois (samoin isäntäväki). Nyt on palattu ajoittaiseen rapsutteluun niin, että ihorikkojakin Alpo saa aikaiseksi. Kuivia läiskiä ihossa näkyy, samoin paksuuntunutta nahkaa. Karvatuppoja löytyy lattioilta ja lagotostahan ei karvaa lähde (paitsi meidän Elmosta, joka on sileäkarvainen poikkeama).

- Lääkäri oli soittanut kahdelle eri asiantuntijalle ja tuloksena molempien suusta, että myös ruokavalio otettava mukaan oireiden hoitoon. Tämä tapahtui samoihin aikoihin uuden kortisonikuurin aloittamisen aikaan. Nappularuokaa, jossa vaikuttavat ainesosat on pilkottu niin pieniksi, että elimistö ei tunnista niitä allergeeneiksi. Ohje on pakastaa nappulat ennen syöttämistä, jotta varastopunkit kuolevat. Sitä ei lääkäritäti osannut emännälle perustella, että miten ne kuolleet punkit ei mukamas vaikuttaisi, eihän ne siitä mihinkään katoa!

- Allergianappula (14 kg / 98 euroa säkki) sopii Alpolle, mutta koira laihtui silmissä (viikossa) niin, että ulkopuolisetkin sen huomasivat + poika meni ihan umpeen ja kakkasi pari lihapullan kokoista pyörylää pari kertaa päivässä eli "ei mitään".

- Isäntäväki ei kestänyt katsoa Alpon laihtumista silmissä ja ryhtyi antamaan lisäksi muutama päivä sitten hevosen lihaa. Koira ei voi olla allerginen millekään mitä ei ole koskaan syönyt, sanoi lääkäri. No.... lääkäri suositteli syöttämään nappulaa ensin kuukauden ja sitten lisäämään jotain uutta ruokaan, mutta vastoin ohjeita Alpo söi 1.5 viikkoa pelkkää nappulaa ja sitten sai heppaa. Ensimmäinen yö meni rapsutellessa, mutta sitten on rauhoittunut perusrapsutustasolle, mutta painoa on saanut lisää ja melkein silmät kiinni syö ruokansa, kun on niin ihana saada lihaa!

-Korisonikuurin vähentäminen on menossa ja antihistamiini (joka ei siis vaikuta mitenkään) menee edelleen. Alpo saa heppaa paistina ja jauhelihana edelleenkin, jollei oireet kortisonin vähentämisen myötä pahene aivan mahdottomasti. Mitään koulutusnameja tms. ei käytetä.

-Kaikki odottavat kauhulla kevättä ja oikeata siitepölyaikaa, miten käy Alpon? Ulkona pojasta ei nyt huomaa mitään erikoista (jos ei lähde ihoa ja turkkia tutkimaan). Isäntä käy agilityssä Alpon kanssa pojan voinnin mukaan ja ilmoittautui jatko 3:llekin ajatuksella, että muutakin on Alpon elämässä oltava kuin sairastaminen ja itsensä repiminen. Menevät kun voivat ja Alpo tykkää niin kovasti!

- Koirien allergioista tiedetään niin vähän ja aika yksin tässä Alpon ongelmien kanssa ollaan. Vielä on joku oljenkorsi, sanoi eläinlääkäri kun emäntä kyseli, että onko miellä enää toivoa. Atopica - niminen lääke (vaikuttava aine oliko se siklosporiini), jota käytetään ihmisilläkin elinsiirron jälkeisen hylkimisreaktion ehkäisemiseen. Se blokkaa sitten sellaisiakin allergian aiheuttajia, joita ei olla ehkä edes tutkittu Alposta. Katsotaan missä kohdin siihen mennään, mutta nyt siis näillä eväillä eteenpäin ja koskaan ei tiedä, mitä huominen tuo tullessaan.

-Elmo on alkanut rapsutella itseään etutassun kyynärpäästä ja toisesta korvasta.... Onko poika huomannut, että näillä irtoaa ihmisiltä huomiota kun kaikki huomio Elmon mielestä varmaan menee nykyisin Alpolle ja kukaan ei huomaa sydäntenvalloittaja-Elmoa! Vai onko ongelma sama kuin Alpolla? Jos on, niin mistä hemmetistä se tulee!!!?!!

Lumipallona luokses pompin ain...

2011-01-08T11:04:00.000-08:00

Näiden tänään otettujen lumikuvien myötä koiruudet ja kotiväki haluaa toivottaa kaikille karvaisille ja karvattomille riemukasta vuotta 2011!!

Joulun aikaan...

2010-12-25T04:14:00.000-08:00

..........tapahtuu kaikenlaista:

Kun oikein turhauttaa tuo herkkujen haju ja se, että koko ajan ei suuhun jotain herkkua tipahda, niin sitten mennään tönkimään roskista jos joku vaan TAJUAA jättää roskisoven vähän auki. Alpohan se asialla ja saaliina hyydykekakun loppu sekä pitsan jämäreunat - nam!

Tässä kaksi hahmoa (kun tarkasti katsoo) yöllä hämärähommissa. Vastustamaton haju uunissa, mikähän ihme siellä näkyy??!

Ja tosi kova keittiön vahtiminen tuo vihdoin tulosta nahkanenillekin jouluaterian muodossa - on muuten sitten ihan oikeasti ylimääräinen herkku tavisruokien lisäksi. Tässä odotellaan lupaa ruuan koskemiseen kuin sotamiehet konsanaan.

Lautaset ovat erikokoiset, mutta herkkumäärä sama. On porkkanalaatikkoa, kinkkua, 1 graavilohen siivu tasaväkisesti jaettuna, muutama perunan pala ja lihapulla! Kyllä nyt kelpaa...

Joulupakettien avaaminen oli sellaista touhua, että ei kuvaaja ehtinyt paikalle. Herkkuluut olivat parasta ja niiden kanssa sai aikaa vierähtämään vaikka kuinka kauan. Kiitos myös Riikalle ihanista paketeista - Elmo on jo melkein syönyt pallon( ja oliko se vielä Alpon?), niin ihana se on.
Nyt sitten uuttavuotta ja rakettien pauketta odottelemaan, mitähän siitä tänävuonna tuumitaan!

Joulu tulee!

2010-12-21T08:39:00.000-08:00

Tämän kuvan myötä Elmo ja Alpo isäntäväkineen haluavat toivottaa kaikille oikein rauhallista ja mukavaa joulunaikaa. Vielä muutama päivä odotellaan kinkun kimppuun pääsemistä, mutta sitten käydäänkin joulun viettoon ja ei unohdeta ihania ulkoiluhetkiä metsässä. Tässä tunnelmaa takapihaltamme hetki sitten.

Hyvää joulua!

Merry Christmas!

Buon Natale!

Päivän kuvasatoa pakkaspäivänä "joulumaisemissa"

2010-12-15T08:19:00.000-08:00

Pakkanen on viimeaikoina paukkunut, mutta osaltaan se tuo kyllä tuonne luontoon ihan oman lisänsä. Ei voi kauniimpaa olla!! Alpo on viimeajat sairastellut ja ollut vähän kuin poissa pelistä, mutta tänään jo hieman löytyi virtaakin. Poikaa vaivaa sitkeä hiivatulehdus korvissa ja sen tiimoilta on jo kahdesti käyty lääkärissä. Jälkimmäisellä kerralla löytyi vielä keuhkoputkentulehduskin, joten tällaiset juoksulenkit on suosiolla jätetty väliin. Alpo on lisäksi ollut tosi äreä Elmolle. Meidän Elmo on tosi leikkisä koira Alpoon verrattuna ja haastaa Alpoa useamman kerran päivässä leikkiin, mutta viime aikoina on vastaus ollut yhtä ärinää ja oikein tosissaan on Alpo ollut. Liekö ollut niin huono olo, että ei oikein leikit kiinnosta. Tänään jo vähän telmimistä oli nähtävissä eli taitaa poika parantua pikkuhiljaa. Antibioottikuuri tosin vielä jatkuu ja kaksi muutakin lääkettä - toinen suun kautta ja toinen korviin. Mikä vielä on ollut ihmeellistä, niin ruokaa on Alpo jättänyt - se ei oikein maita.

Viimeiset suppikset

2010-11-06T05:23:00.000-07:00

Aaamulla alkoi hiljalleen lunta sadella, mutta päätimme silti lähteä suppisjahtiin vielä viimeisen kerran. Ensin alkoi epäusko hiipiä mieleen kun lumi jo todellakin haittasi näkyvyyttä maahan, mutta sitten alkoi onni olla myötä. Tarkkanäköinen näkee sienestäjän kädessä pussin, jossa on jo vähän saalista ja sitä tuli sitten reilusti lisääkin joten päätimme sitten lopettaa etsimisen - tarve oli vain tälle illalle pihvin kaveriksi suppismuhennosta.

Elmo kyllä kovalla motivoimisella innostuu sienestämiseen, mutta lempipuuhaksi sitä ei voi kutsua. Tällä kertaa oikeanlainen palkkakaan ei ollut mukana kun vähän oli epäuskoa lähtiessä että pelkäksi metsäretkeksi reissu menee.
Tässä Alpon vauhdikas tyylinäyte. Voi sitä onnea kun sai korvat lepattaen metsässä viilettää! Alpo olisi muuten TODELLA innokas sienestäjä kunhan vain olisimme ehtineet tänäsyksynä puuhaan keskittyä. Kyllä poika nytkin hienosti haisteli suppiksia ja palkkaa tuli kun intoa riitti. Voi kun ensivuonna ehdittäisiin puuhaan keskittyä niin olisi nämäkin reissut, teemalla lumen alta suppiksia, tosi helppoja. Kyllä metsässä on niin ihanaa ja tästäpä sinne uudestaan jo ollaan starttaamassa kun vielä valoa riittää!
Iloista viikonloppua!

Alpon syyskuulumisia ja "harrasteita"

2010-10-14T09:30:00.001-07:00

Alpon revinnäistyöharrastus jatkuu vaan. Tässä kuvassa poika on löytänyt emännän pesusienen kylpyhuoneen lattialta. Emäntä sitten vähän torui niin kyllä Alpoa ainakin kuvasta katsottuna kadutti!
Tässä poika poseeraa pari viikkoa sitten läheisen lammen rannalla.

Veteen vielä mieli tekisi!

Muista kuulumisista revinnäistöiden osalta sen verran, että kun emäntä viime viikolla oli pois Italianreissulla ja Alpolla oli kova ikävä niin sitten poika päivän aikana ikävissään oli pistänyt oman petinsä palasiksi.
Alpo on käynyt nyt pari kertaa Riikan kanssa mätsäreissä: Ensimmäisellä kerralla n. kuukausi sitten tulivat junior handler-kisassa neljänneksi - saivat oikein ruusukkeen ja Riikka vallankin oli oikein tyytyväinen menestykseen. Viime viikonloppuna sitten innoissaan uusi yritys ja ylläriksi tuli tämä rimakauhu taas tämän hampaiden näyttämisen suhteen, joten menestystä ei tullut. Näköjään välillä hampaat uskalletaan näyttää ja välillä ei. Hyvä, että Riikka jaksaa yrittää näillä mätsäreillä jos vaikka jossain kohdin (kun hampaiden näyttäminen sujuu) voisi taas "oikeita" näyttelyitä kokeilla.

Elmon kohdalta kuuluu surullisempia uutisia: Elmolta löytyi rutiinirokotusreissulla sivuääni sydämestä ja sen tutkiminen on vielä kesken. Seuraavaksi poika pitää ultrata ja vasta sen jälkeen kuulemme, kuinka vakavasta asiasta on kyse :(

Syystunnelmia

2010-09-12T06:22:00.000-07:00

Vihdoin on mökki saatu siihen kuntoon, että siellä voi kunnolla yöpyä - ja nyt onkin sitten aika laittaa mökki talviteloille. Näin kaunis oli perjantai-ilta ja taivaan väriloista oli aivan uskomaton!
Elmo katselee niin ajatuksissaan auringonlaskua...

...sillävälin Alpo touhuaa omiaan kuopankaivuun parissa.

Jossain kohdin Alpokin pulahti veteen hämärissä.

Mukavaa syksyä kaikille!

Elokuisia terveisiä...

2010-08-21T23:58:00.001-07:00

mökiltä, jossa vielä on tehtävää ennen talven tuloa. Koirapojat viihtyvät kyllä mökillä, mutta joskus heitä ei voi ottaa mukaan remonttivaiheen vuoksi. Eilen esimerkiksi koiruudet saivat jäädä kotiin lattiamaalauksen vuoksi. Kiva tietysti olisi ollut tassukuvio lattiaan saada, mutta päädyimme nyt kuitenkin pelkkään maalaukseen.

Elmo ihmettelee viime viikonloppuna kuivan kesän jälkeen rannasta paennutta vettä. Toisaalta Elmon harrastus on ollut simpukoiden metsästys ja niitä meidän rantavedessä riittää!

Tässä väsynyt remonttiapulainen - Alposta on moneksi. Pää on tuettuna yleispesuainepulloon, mutta sen korkki on ollut visusti kiinni. Kaaos kertoo viime viikonloppuisen tilanteen, joka nyt on jo ihan toinen ja paljon siistimpi.

Ukkosmyrsky

2010-08-04T11:44:00.000-07:00

Tänään päivällä iski ukkosmyrsky myös meidän mäelle. Viime viikkoisesta Asta-myrskystä emme tienneet mitään, mitä nyt jyrähteli yöllä tms. mutta emme edes heränneet siihen. Tänään sitten aamulenkillä jo ukkonen jyrähteli ja päivällä auringon paisteen jälkeen sitten varsinaisesti rysähteli oikein toden teolla. Alpo availi eri huoneiden ovia (sen taidonhan oppi jo "pikkupoikana") ja etsi turvallista pakopaikkaa, jossa ei salamojen välkekään näy. Ei kelvannut sänkyjen aluset eikä kohtuulisen pimeä eteinen vaan lopulta paikka sitten löytyi kun emäntä oli jättänyt pesuhuoneen oven auki niin siitä pääsi saunan lauteiden alle turvaan. Ikkunaa kun ei saunassamme ole (sijaitsee ihan talon keskellä) niin sai olla pimiössä ihan rauhassa. Kuva yllä otettu Alpon turvapaikasta.

Elmo ei ollut ukkosesta moksiskaan vaan katseli ensin sohvan selkänojalta salamojen välkettä ja sitten painui peruspaikalleen eteiseen päikkäreille. Alpoa puolestaan sai tovinkin houkutella pihalle ukkosen jo laannuttua, sillä poika oli aivan varma, että kohta taas jyrähtää.

Isäntäväki oli Budapestissä viime viikon ja pojat olivat ihmistyttöjen kanssa koiraleirillä. Elmo on jo konkari leiriläisenä, sillä hän oli viime vuonna samaisella leirillä, mutta Alpolle kaikki oli aivan uutta. Touhua siellä taas oli ollut jos jonkinmoista ja kovasti kaikkea aktiviteettiä niin ihmisille kuin koirillekin. Meidän "pojat" kunnostautuivat erityisesti agilityssä ollen kisassa nro ykkönen ja kakkonen. Hienoja namipalkintoja oli pussillinen kotiin palatessa ja pusseissa olleet lakut/tikkarit maltettiin antaa ritarillisesti tytöille- niitä kun ei meidän pojat vielä ole saaneet maistaa. Voi sitä onnea ja iloa kun isäntäväki sitten haki koiruudet ja ihmislapset leiriltä pois. Alpo ihan itki onnesta kun mamman näki viikon tauon jälkeen ja Elmo oli mustasukkainen kun vain hänet olisi pitänyt huomata. Pusuja tuli enemmän kuin tarpeeksi!

Kesän kuulumisia

2010-07-19T11:03:00.000-07:00

Elmo täytti hiljattain 3 vuotta ja syntymäpäivät meni aivan tohinassa ohitse, joten virallinen potrettikin jäi ottamatta. Tämä olkoon nyt sellainen reilun viikon myöhässä otettuna. Itse asiassa tuossa on vilpoinen paikka mökillä ja sen vuoksi Elmo siinä huilailee.

Meidän suurin kuuluminen on se, että olemme ostaneet oman mökin reilun pari viikkoa sitten!! Mökki on aikalailla tyhjillään vielä kun teemme sinne remonttia, mutta koirapoikia ei se haittaa, sillä nyt on omaa lääniä missä juosta vapaana ja uimaan voi mennä milloin huvittaa ja kyllä muuten huvittaa. Lähellä ei ole mitään vaarallisia teitä ja vain yksi rajanaapuri, jossa onkin sitten 3 koiraa. Lauma kulkee nyt pihalta toiselle paikkaa vaihtaen ja samalla toisista selvää ottaen, mikä lienee arvojärjestys. Välillä tulee kahinaa vähäsen, mutta toistaiseksi muutaman käyntikerran kokemuksella on ihan hyvin mennyt. Ei koirat nyt koko ajan toisissaan juokse, vaan sitä yritetään myös ihmisten toimesta rajoittaa, jotta selvittäisiin ilman raja-aitaa. Katsotaan miten käy ajan kanssa.

Alpo taisi tulla kaapista vihdoin ulos! Poika on koristautunut epäpoikamaisella tavalla kesken pihajuoksujen mökillä. Ja nämä kukat sitten pysyivätkin pitkään päässä. En meinannut millään saada Alpoa edes pysähtymään kuvaa varten kun virtaa siellä pihapiirissä riittää. Kyllä on väsynyttä poikaa iltaisin kun on kotiin ajeltu - pää kopsahtaa kaupunkikodissa lattiaan alta aikayksikön. Sitten helpottaa kun saamme mökin remontoitua niin että voimme jäädä kunnolla sinne yöksi ja pojatkin pääsevät sisätiloihin. Helle ei onneksi veden äärellä ole vaivannut, mutta itikat ja paarmat sitäkin enemmän. Senkin vuoksi olisi mukava päästä sisälle päiväunille - niin ihmisten kuin koirienkin.

Viikon eläimet

2010-06-06T20:40:00.000-07:00

Tämän viikon tiistaina isäntä oli perinteisellä monen tunnin metsälenkillä koirien kanssa ja siellä he "törmäsivät" tämänkaltaiseen otukseen ihan ensimmäistä kertaa. Voi että meni maku koko metsäpolusta ja sen jälkeen emme ole sinne suunnistaneet. Hätävarjelun liioittelua tietenkin, mutta tuon kyyn ilmestymistä täytyy kuitenkin vähän sulatella. Kyy vain sähisi ja onneksi isäntä ehti ottaa koiruudet kiinni äänen kuultuaan ennen kuin....

Toinen luonnonihme oli sitten eilen illalla metsälenkiltä palattuamme tuossa sadan metrin säteeltä omasta kodistamme. Emäntä huhuili koiriaan, jotta kytkisi kiinni hihnaan niin kuin aina ja pojat sieltä jo kohti tulivatkin kunnes ottivat jalat yhtäkkiä alleen ja häippäsivät. Emäntä nosti katseen hakkuuaukealle, jonka reunustaa oli kävelemässä ja hirvi se siinä rinnettä alas jolkotteli. On se vaan upea eläin! Elmo palasi emännän luo 10 min reissun jälkeen aivan läkähdyksissä ja Alpon sai vasta hätiin kotoa lähtenyt isäntä kiinni tuossa aivan talon takaisissa maisemissa. Läkähdyksissä oli Alpokin. Hirvi on hirvittävän kiinnostava eläin ja Alpo oikein maastoutui, jotta olisi päässyt oikein lähelle. Siitä kuva toisessa kirjoituksessa. Hirvestä olisi emäntä kuvan saanut, jos vain kamera olisi ollut mukana.

Alpo perheessä tasan vuoden!!!

2010-06-06T11:09:00.001-07:00

Tänään on ollut monta syytä juhlaan: Emännällä on synttärit ja Alpo on ollut ilonamme kokonaisen vuoden!!

Edellä mainitut asiat saavat Elmon ratkeamaan naurusta. Niin kivaa on ollut. Elmo on kyllä tikahtua myös alla olevasta kuvasta, joka on samalla uusin lisäys kategoriaan Alpon harrasteet: nimittäin hirvenjuoksu naamioituneena (jotkut ihmiset kuulemma harrastavat hirvenhiihtoa, mutta siitä Alpo ei tiedä mitään vaan kehitti ihan oman lajin).
Tämän kuvan isäntä nappasi kännykällään kun hirven perässä kateissa ollut Alpo ilmestyi maisemiin ja etsimisapuun tullut isäntä sai pojan kiinni. Naurulla ei ollut loppua kun alkeellinen naamiointikikka ei oikein onnistunut. Liekö poika naamioitui meiltä etsijöiltä vai hirveltä yrittäen näin päästä mahdollisimman lähelle tuota komeaa eläintä!

Luonnon ihmeitä isännän kuvaamana

2010-06-06T10:52:00.001-07:00

Meidän perheessä emäntä ottaa lähes aina luontokuvat, mutta kyllä se isäntäkin hyviä otoksia saa ja vielä "pikkupokkarilla". Kuvat otettu 1.6.2010 metsälenkillä.

Alpo mätsäreissä

2010-05-30T19:02:00.000-07:00

Alpon kanssa päätettiin kerätä edes hiukkanen kokemusta lisää match shown avulla. Siellä vierähtikin koko sunnuntaipäivä ja kotiin tuli tosi väsynyt koira! Ensimmäinen kierros sujui hyvin, mutta kovasti tuomari sai maanitella, että Alpo antoi hampaansa näyttää: harjoitusta ja harjoitusta vaatii...

Riksu ja Alpo olivat oikein näyttävä pari ja juoksu meni hienosti. Kisa loppui sitten siihen kun Alpo päätti alkaa pelkäämään vieressä olevaa suurta koiraa ja ensimmäisen kerran näimme kunnolla hännän koipien välissä. No mätsärit kuitenkin on oikea paikka meille harjoitella ja mukavaa oli kun näki muita koira- ja ihmistuttuja.

Alpon harrasteet: puutarhatyöt

2010-05-16T10:15:00.001-07:00

Nämä mahtavat hellepäivät saivat aikaan sen, että sisällä ei olla oltu kuin pakolliset nukkumatunnit ja kaikki muut ajat vietetty pihassa. Puutarhahommat käynnistettiin oikein kunnolla ja samoin terassikin saatiin kesäkuntoon ja syömiset hoidettiin siellä.

Emäntä haki kesäkukkataimet ja täydennysmullat ja oli aivan täpinöissään tästä yllättäen alkaneesta kesäkaudesta. Säkki kerrallaan emäntä raahasi 50 litraa Kekkilää takapihalle. No, jossain kohdin tuli keskeytys ja emäntä jumitti etupihalle niin sitä viivytystä ei Alpo sitten kestänyt vaan iski toimeksi. Poika repi multasäkin auki ja levitti mielestään tarpeellisiin kohtiin KOKO säkin sisällön . Emäntä oli ajatellut täyttää ALPON kaivamia kuoppia niin nurmesta kuin kukkapenkeistäkin tällä mullalla, mutta Alpo siis oli toista mieltä mullan kohteista. Säkki on kuvassa keskellä kiven alla todistusaineistona - se oli aivan palasiksi revitty.

Tässä puutarha-apulainen huilaa rankan urakan jälkeen ja multaakin näkyy vielä kielessä olevan todistusaineistona. Elmo on solidaarisuussyistä syyllisen ja katuvan näköinen kun syyllinen itse ei sitä osaa olla - paistattelee vaan tyytyväisyyttään. Elmosta ei siis löytynyt muruakaan multaa mistään, joten syyllinen ei tarvitsisi olla.

Muuten vielä mainitsen, että pitkät lenkit on nyt jätetty näinä kuumina päivinä väliin ja aamulla kukonlaulun aikaan tehty pitkät metsälenkit uimisen kera. Elmo tykkää niin uimisesta, mutta Alpo itkee heitettyjen keppien perään eikä uskalla mennä uimalla niitä hakemaan. Suolammessammehan on jyrkät reunat niin se on vähän hankalampaa. Illalla on vielä käyty uusi reissu uimassa sitten ja suihkut päälle. Alpo kärsii kuumuudesta näemmä paljon enemmän kuin Elmo. Mutta isäntäväki on toistaiseksi vaan raadannan ohella nauttinut!

Toukokuun ensimmäisen viikon kuvasatoa Riksun kamerasta

2010-05-06T08:22:00.000-07:00

Alpon istumatyylinäyte väsyneenä pallopelien ja metsälenkin jälkeen.

Riksu otti kameran myös metsälenkille mukaan ja saimme kevään ensimmäiset otokset - ihanaa oli juosta vapaana!

Elmo on aina yhtä suloinen ja osaa poseerata.

Tässä kisataan vähän isommasta kepistä!

Kevään viimeisiä lumikuvia - toivottavasti!

2010-04-25T00:35:00.000-07:00

Kirkas kevätaurinko taitaa ottaa vähän silmiin!

Tämän kovan muovisen pallon löytyminen hangen alta oli niin riemuisaa Elmon mielestä. Pallo on ainut, joka on kestänyt kaikki pyöritykset jo varmaan pari vuotta. Elmo siis kierittää palloa ympäri pihaa samalla komentaen haukkumalla. Alpo ei välitä tuosta pallosta pätkääkään kun sitä ei saa suuhun otettua. Eikä Alpo taida oikein edes ymmärtää Elmon ihastusta tuohon pallopeliin.

Kuvasta näkyy, että Alpolla tuo jyrsintäharrastus näistä puutöistä jatkuu vaan.

Alpo tähystelee myös tällä tavoin ja jaksaa olla tuossa asennossa yllättävänkin kauan katselemassa mitä kotitiellämme tapahtuu. Valitettavasti tapahtumia ei ole kovin paljoa, syrjässä kun asumme. Hiivin ottamaan kuvaa kun poika on niin hauskasti nenä pitkällä aina korvat höröllään, mutta ehtipä kääntää päänsä minuun päin.

Kuvat on otettu jo ehkä pari viikkoa sitten. Lumi on jo onneksi vähentynyt takapihallamme, joka on siis enemmän varjon puolella, mutta myös "koirien valtakuntaa", koska se on aidattu.

Ensimmäinen näyttely....

2010-04-18T08:55:00.000-07:00

ei sitten oikein sujunut. Alpo sai sieltä EVA:n eli ei voi arvostella. Tuomari kirjoitti näin: Ujostelee käsittelyä pitkän päivän päätteeksi, ei voida arvostella. Alpo siis juoksi kauniisti kehää ympäri häntä heiluen, mutta kun tuli hetki antaa hampaita katsoa, poika kieltäytyi täysin. Muutaman kerran tuomari yritti, mutta ei tilanne siitä muuksi muuttunut. Kello oli tuossa vaiheessa kutakuinkin neljä iltapäivällä ja päivä oli ollut pitkä.

Etukäteen pelkäsimme, että Alpo vöyhkää muista koirista ja se voisi tuottaa hankaluutta, mutta emme ajatelleet tämän kaatuvan tähän hampaiden katsomiseen. Niitä on kyllä muiden toimesta katsottu ja koskaan ei Alpo ole kieltäytynyt. En tiedä vaikuttiko se, että lippalakkipäinen tuomari käytti mustia hanskoja, joita emme ennen olleetkaan kehässä tuomarilla nähneet. Tämähän nyt sitten vaan kertoi sen, että tätä on treenattava. Ei muuta kuin lenkille hanskat mukaan ja vastaantulijat Alpon hampaita katsomaan! Alpo siis yllätykseksemme käyttäytyi mallikkaasti itse näyttelypaikalla ja ei juurikaan ollut muista koirista kiinnostunut.

Tänään on sitten turkki leikattu aika lailla alas ja kesälaitumia odotellaan sekä metsän kuivumista, että päästään viikkojen tauon jälkeen metsään juoksemaan. Sitten varmaan syksyllä saatetaan mennä kokeilemaan uudelleen kehään ja tässä välissä voisi harkita mätsäriin menoa. Tämä näyttelytouhu ei ole meille ollenkaan ykkösjuttu ja mennään jos huvittaa. Kiva olisi tietysti pojasta ollut jokin arvostelu saada, mutta se kauneuskin on aina katsojan silmässä ja jokainen tuomari ajattele omalla tavallaan koirista. Kesää siis odotellessa!

Alpo 1vee

2010-04-11T05:30:00.001-07:00

Meidän ihana touhupetterimme täytti eilen yhden vuoden, voi miten nopsaan aika meneekään! -Taidot ovat varmasti karttuneet monellakin tasolla, mutta touhukkuus on ja pysyy. Viime ajat Alpo on tohottanut juoksulla olevien narttujen perään kerran myös tosi rankasti karaten metsästä isäntäväeltä. Onneksi saimme koiran takaisin ja narttujen peräänhän Alpo oli juossut!

Alpoa on tänään ystävällinen koiraihminen (kiitos hälle) ensimmäisen kerran trimmannut näyttelytrimmiin, joskaan ei ihan valmiiksi asti, toisena päivänä jatketaan. Emäntä on poikaa saksinut ahkeraan aiemmin ihan koti"käyttöä" varten ja nyt sitten ei ihan joka kohdassa karvaa ollut niin paljon kuin olisi pitänyt. Isäntäväen mielestä Alpo on kuitenkin Elmon ohella niin hienon näköinen jo nyt tässä kuosissa, mutta olemme lienee hieman puolueellisia! Ensi viikonloppuna koitos on sitten edessä, vaikka kova paikka siitä ei tulekaan, sillä lagottoja ei ole kehässä montaa. Hyvä paikka aloittaa näyttely"ura" kuitenkin.

Alpon tyylinäyte

2010-03-08T09:28:00.000-08:00

Tässä on meidän Alpon tyylinäyte nukkumisessa. Iloisesti "kulkuset" esillä ja kaikki vatsan puolen takut tms. ovat näkyvillä. Pehmoinen vauvakarva vielä masussa taitaa olla. Kuva on otettu kahden tunnin metsälenkin jälkeen eilen. Lenkillä juostiin pitkin hankia oikein toden teolla ja kuten näyttää niin uni maittoi sen jälkeen!

2010-02-07T03:59:00.000-08:00

Kuulumissaralla ei mitään uutta, mutta tämä miniämme ottama "taidekuva" hetki sitten on pakko laittaa esille. Siinä sitä kaverukset halivat!

Alpo "yksin" suuressa maailmassa

2010-01-14T09:39:00.000-08:00

Metsälenkillämme tunnelmat vaihtelevat: on valoa ja varjoa, kuvat puhukoon puolestaan. Jos nyt joku ei huomaa niin Alpo on kuvassa keskellä.

Alpossa on kaksi puolta - joko termiitti riehuapina tai sitten sellainen "havukka-ahon ajattelija", joka voi pitkäänkin seurailla yläilmoja, puita, ympäristöä ja jopa lentokoneita liikkumatta mihinkään. Samoin Alpo viihtyy pitkät ajat yksin ympäristöä tonkien ja ilmaa nuuhkien ilman mitään kiirettä. Toisaalta sitten kun vauhtinappula on pohjassa niin sitä vauhtia sitten riittää!

Pakko oli mennä tuo virtapaikka kokeilemaan ja tassuthan siinä kastuivat.

Ulkoilua upeissa keleissä edelleen

2010-01-14T09:28:00.000-08:00

Luontoäiti se on meitä hemmotellut kuvauksellisilla keleillä ja koska emännän käsi reistailee niin on "pakko" suunnistaa aina vaan metsään, jotta koiria ei tarvitse hihnassa pitää kiinni ja käsi ei silloin rasitu. Tässäpä näitä otoksia.

Tässä on samasta kohdin pari kuvaa. Alla oleva kuvan kohdalta kun nosti katseen ylös niin ylläoleva näkymä oli tämän näköinen. Eli varjon puolella oltiin.

Elmon vieressä on suolampi, jonka mukaan asuinalueemme on saanut nimensäkin.

Kummasti katse kohoaa koko ajan tuonne yläilmoihin.

2010-01-06T07:31:00.000-08:00

Iloista vuotta 2010 kaikille!

Tämä vuosi on alkanut kipakoissa, mutta todella ihanissa keleissä. Metsään on menty joka päivä, sillä siellä on niin kaunista. Myös pimeällä lenkkeilyssä metsässä on ihan oma tunnelmansa. Koirapoitsut juoksevat vilkkuvalot kaulassa, joten jokin havainto on, missä kohdin viilettävät. Metsässä ollaan sillä idealla, että tuhatta ja sataa saa ravittaa eikä ihan vieressä tarvitse kulkea.

Alpon uusin harraste jatkuvien puutöiden (tällä hetkellä ei eteisen jyrsimistä enää vaan takkapuiden kantelua ja jyrsimistä) ohella on jäisten kakkojen etsiminen paksun lumikerroksen alta ja niiden syöminen tietenkin. Elmonkin muisti virkistyi tämän ihanan harrasteen pariin kun seurasi ensin vähän Alpon touhuja. Mahtavat ne jäiset kakat sitten koostumukseltaan olla niin ihania!

Alpo on touhupetteri edelleen. Koko ajan jotain puuhastelemassa ja jos pientä koulutustuokiota saa järjestymään (Elmo suljettava jonnekin ovien taaksi) niin häntä vipattaa innosta ja poika komentaa vinkumalla lisää opettamista. Alpo käyttää ääntä muutenkin koko ajan kommunikointiin ihan erilailla kun Elmo. Tänne-käskyt meinaavat Alpolla mennä kuuroille korville ja se välillä ottaa isäntäväkeä päähän. Alpo tulee nyt 9 kk ja tämän hetkistä pituutta tai painoa ei ole mitattu.

Näillä eväin jatkamme ja kyllä se Alpokin tuosta aikuistuu aikanaan. Tänään juuri oli puhetta, että emme enää muista millaista elämä oli vain yhden koiran kanssa. Kiva on karvakorvien touhuja seurata. Nyt mennään kevättä kohti jo ja piteneviä päiviä - ihanaa, pääsee metsään todellakin joka päivä!

Se jäi vielä mainitsematta, että uudenvuoden raketeista pääsimme aikast vähällä. Jossain kuuden maissa Alpo reippaasti juoksi takapihalla kunnes ensimmäinen kunnon paukku tuli. Silloin poika juoksi sisään keittiön pöydän alle ja siellä viihtyikin tovin, kunnes normaalisti alkoi kotona liikkua. Mitään sen ihmeempää pelkotilaa emme huomanneet. Elmo suhtautui tyynesti koko touhuun niinkuin ennenkin. Molemmat poitsut jäivät sisälle kun suunnistimme ulos keskiyön "pommitusta" katselemaan eikä olleet ilmeisesti moksiskaan. Tosin kukaan naapurustosta ei ihan tässä talon lähettyvillä raketteja ampunutkaan.

Iloista joulun jatkoa kaikille...

2009-12-25T17:08:00.000-08:00

....toivottavat lumiset koirat ja isäntäväki!! Kuvat on otettu tänään 25.12.09 kinkunsulatuslenkillä.

Kuvia poitsuista erikseen

2009-12-25T06:50:00.000-08:00

Alpo "lumipallona" metsässä ja tähystyspaikalla sohvalla.

Elmo kahdenlaisissa tunnelmissa myös - metsässä ja lempipaikalla sohvalla torkuttamassa.

Kuulumisia joulua odotellessa

2009-11-29T09:17:00.000-08:00

Tässä kuvassa näkyy miten erilaisen määrän voi saksia sileäkarvaiselta ja kikkarakarvaiselta lagotolta. Molemmilta pojilta leikattiin "ensiavuksi" vähän takapään seutua hännän juuren tienoolta ja Alpolta lisäksi enimmät naamasta, jotta vähän edes silmät pilkottavat. Elmoltahan ei tarvitse naaman seutua todellakaan leikata. Alpolta pitäisi ottaa vähän enemmänkin, mutta se ei aina ole niin helppoa. Nyt muuten Alpo näki ensimmäisen kerran kuinka Elmoa saksittiin ja myös sen, miten rauhallisesti Elmo sen otti - tarkasti poika seurasi vieressä. Sitten kun oli Alpon vuoro, niin tällä kertaa se sujui parhaiten mitä ikinä. Liekö tuo Elmon esimerkki auttanut ja Alpokin tajusi, että ei siihen saksimiseen "kuole" (vaikka aina on palkkaa nätisti olemisesta saanutkin tuossa tilanteessa).

Alpo on iso poika: koipi on pissatessa noussut jo reilut 1.5 kk:tta ja rauhoittunut on karvakuono muutenkin. Päivän ohjelma on perheessä muodostunut jo aika rutiiniksi ja se taitaa tuoda koirillekin turvaa - niin tasapainoisilta ja onnellisilta vaikuttavat.

Koko viikonlopun olemme tehneet tosi paljon lenkkejä ja tänään vallankin pojat juoksivat umpimetsässä emännän kanssa melkein 2.5 tuntia. Uni maittoi kivasti sen jälkeen. Söimme muuten urakalla puolukoita suoraan vielä mättäästä ja ne olikin tosi makeita. Alpo ei olisi malttanut jättää puolukkapaikkaa millään! Lunta odotamme takaisin ja kovasti. Alpo vallankin tuo turkissaan järkyttävät määrät risuja ja multaa jne. sisälle. Matot ovat jo vaihtaneet väriä vaikka kuinka pesemme ja kuivaamme tassuja.

Tähystäjät

2009-11-02T10:45:00.000-08:00

Lempiharrastuksiin kuuluu tähystys ja nyttemmin Alpon tultua perheeseen, myös merkittävistä huomioista ilmoittaminen. Elmo ei yksin jaksanut haukkumiseen tai mihinkään äänitehosteeseen asti innostua, jos vaikka linnut lintulaudalla tai ohikulkijat tiellä havaittiin, mutta Alpo on tosi innokas tuohon hommaan ja saa sen tarttumaan Elmoonkin. Yläkuvasta näkyy, että Elmoa ei tuossakaan kohdin ihan kauheasti ne pikkulinnut kiinnosta ja Alponkin sain juuri katsomaan kameraan päin, jotta pääsi näyttämään tuon vähemmän älykkäältä näyttävän ilmeensä, jota näemme tosi usein. Alpo ei tiedä sitä, että tuo kielen roikottaminen ei oikein saa ketään näyttämään erityisen fiksulta. Mutta Alpo nyt on Alpo!

Alemmassa kuvassa taasen ilmoitetaan hännät sojossa jostain tosi tärkeästä, joka emännältä kyllä jäi havaitsematta - myös äänitehosteet olivat käytössä. Kuvista muuten tarkkasilmäinen havaitsee tämän häpeällisen asian: koirat ovat sohvalla! Ja siellä ne kyllä ovat sitten jatkossakin näillä näkymin, mutta sitten kun ihmiset tulevat vieraineen niin koirat saavat väistyä. Mutta valitettavan usein käy niin, että ihmiset eivät pääse sohvalle asti kun aina jumiudutaan ruokapöytään tuntikausiksi. Näin meillä. Mutta jos meillä olisi kaksi tanskandoggia, niin sohvalle ei olisi asiaa!

Koiruudet ensilumella

2009-10-19T07:52:00.000-07:00

Aamulla oli maa valkoinen kun heräsimme. Elmollehan lumi on jo tuttua ja poika veteli pihaa ympäri tuhatta ja sataa kun aamun ensimmäiselle pisulle takapihalle pääsi. Sisään ei olisi malttanut tulla millään, jotta oikealle lenkille olisi lähdetty. Alpo sen sijaan tuijotteli ihmeissään tuota valkoista ainetta.
Iltapäivällä sitten meno olikin ihan toista. Tässä Alpo "tuulettaa korviaan".

Ja perinteinen poikapaini lumella oli tosi mukavaa!

Meno on ollut niin hurjaa että näin pysähtyessä huomaa Alpon kadottaneen yhden jalan jonnekin. Liekö pudonnut vauhdissa?!

Muuten ei mitään ihmeempiä kuulu. Uusia tuhoja (koputtaa puuta) ei Alpo juuri nyt ole tehnyt, huoh. Koirakoululainen Alposta on tullut ja ensimmäisen kerran kun pari viikkoa sitten siellä oli isännän kanssa niin emäntä päätti, että käytetään nämä "rauhalliset" hetket Elmon kanssa treenailuun ja vanhojen temppujen muistelemiseen. Hyvin sujuvat Elmolta jutut, siellä ne muistissa vielä ovat. Sitten aina ennen riiviön paluuta käymme pienellä rauhallisella iltalenkillä ihan kahdestaan. Elmo kyllä repeää onnesta aina kun Alpo autosta alas hyppää - ihanaa, se leikkikaveri palasi kuitenkin! Tällä hetkellä suurin "ongelma" Alpon kanssa on se, että tänne-käsky ei tuo toivottua tulosta ja hihnassa poika vetää minkä jaksaa - siis näiden asioiden korjaamiseen keskitymme jatkossa, eipähän tule aika pitkäksi!

Alpon harrasteet - osa 2

2009-09-21T09:54:00.000-07:00

Alpo on reilut 5 kk ja paino oli huimasti taas noussut: 18.9.09 punnituksessa paino oli 11.3 kg!

Liekö tällä osuutta asiaan kun paino niin kivasti nousee... Tänään emäntä käänsi selkänsä hetkeksi lukeakseen päivän sanomalehteä. Hetken päästä keittiön puolelta joku kumman maiskutusääni kuului ja niinhän se oli, että Alpo-poika se siinä keittiön työtasolta kakkua maiskutteli suuhunsa, että ehtiikin ja yltää joka paikkaan! Semmoisen desin - pari kerkesi karvakuono syödä.... ja riemua oli pelkkää!

Alpon jyrsintäharrastus jatkuu...tässä uusin tuotos tältä päivältä.

Vaanimista....

2009-09-20T10:17:00.000-07:00

Vaaniminen kuuluu päivittäisiin rutiineihin. Se menee niin, että kumpikin tuijottaa toisiaan hievahtamatta pitkänkin tovin ja häviäjä on se, joka ensin liikkuu. Tätä vaanimista voi tehdä ihan missä vaan: sisällä, pihalla, metsälenkillä jne. Sitä ei isäntäväelle ole vielä kerrottu, mitä voittaja saa. Tässä kuvan vaanimisessa on vaikeuskerrointa lisätty kun puutarhatonttu on otettu peliin mukaan. Kukahan oli voittaja???! (Kannattaako tonttua ottaa mukaan - sehän on ihan ylivoimainen, kysyy emäntä.)

Aika esitellä Riikka!

2009-09-08T09:05:00.000-07:00

Tässä kuvassa Riikka opettaa viereen istumaan tuloa - kun yhdelle käskyn antaa niin molemmat ryntäävät paikalle.

Varsinkin Elmon sydänystäväksi voidaan kutsua ystäväämme Riikkaa, joka asuu tuossa tien toisella puolella. Elmo on oppinut tunnistamaan emännän kännykkään asetetun soittoäänen, joka soi vain Riika soittaessa. Se merkitsee, että kohta leikki/koulutusseuraa tulee tien poikki. Soittoäänen kuultua Elmo säntää joko tähystyspaikalle ikkunaan (josta näkee suoraan Riikan ovelle) tai oven taakse odottamaan. On myös käynyt niin, että jollain muulla vieraalla on sama soittoääni puhelimessaan ja silloin tulee Elmolle turhia tähystysreissuja!

Elmo ja Riikka ovat olleet jo kohta pari vuotta tekemisissä ja Riikkaa saamme kiittää monista mukavista hetkistä - koirien kanssa tai ilman. Kesällä olivat yhdessä Elmon kanssa koira-lapsi -leirillä ja nauttivat koulutuksista ja kaikista puuhista oikein todenteolla. Kuva tuossa alinna puhukoon puolestaan!

Kuvia Alpon sisaruksista ja blogin kommentoinnista...

2009-09-06T22:24:00.000-07:00

Tässä juoksee Auri
Tryffe

Tämä hauskan näköinen tyyppi on Totti

Tässä kuvassa ovat Aada ja Capo

Sitten blogin kommentoinnista: olen saanut parikin viestiä, että kommentointi ei onnistu. Katri siinä oli onnistunut, mutta liekö johtui siitä, että hänelläkin on bloggerissa oma blogi. Tarkistin hallinnasta asiaa ja näyttäisi siltä, että kommentit oli sallittu vain rekisteröityneille jäsenille. Poistin sieltä tämän täpän ja toivottovasti nyt onnistuu...

Nämä kuvat olen Alpon kasvattajan, Kiian, sivuilta poiminut ja minulla on kyllä lupa kuvien käyttöön. Ihanan näköisiä lagottoja - nämä kaikki olemme sellaisina pikkukarvapalloina Porvoossa kerran tavanneet! Ja riemua oli pelkkää - touhu näkyy jatkuvan!

Terveisiä Vaarille ja vähän muillekin!

2009-08-31T11:20:00.001-07:00

Meidän Alpo-riiviö ei pysy hetkeäkään paikallaan.....

ja hän harrastaa monia asioita: mm. revinnäistöitä - tässä menossa paperirevinnäiset.

Myös puutyöt ovat lähellä Alpon sydäntä - puutöistä Alpon suosikki on jyrsiminen.

Tämä kuvan myötä Alpo haluaa lähettää terveiset ja kiitokset Vaarille siitä TOSI IHANASTA ja kätevästä penkistä, minkä vaari tekaisi tänä kesänä eteiseen. Se vaan on niin ihana penkki (ja toimiva niin kauan kun pysyy Alpon jäljiltä kasassa, sanoo emäntä).

Alpo on kasvanut kovasti: 4 kk rokotuksen yhteydessä tehty punnitus kertoi karut lukemat - 9.5 kg kun Elmo"veli" vastaavana oli 5.8 kg.

Tällä hetkellä Alpo odottaa koulun alkamista. Olisi aloitettu jo tänään koirakoulu, mutta ryhmät olivat täynnä. Kuukauden päästä uusi yritys sitten. Alpo ei jaksa ajatella vielä tuollaisia kouluasioita vaan hän keskittyy nyt muihin tärkeisiin juttuihin - siis näihin edellämainittuihin harrasteisiin. Kiia-täti on varmasti Alposta ylpeä - tai niin ainakin Alpo luulee....

2009-08-16T08:33:00.000-07:00

Etsi alemmasta kuvasta koira. Kuvat otettu 15.8.09 klo 6 jälkeen aamulla kotimme läheisellä suolammella.

Kesän kuvasatoa

2009-08-16T08:21:00.000-07:00

Tässä kuvassa yritetään poseerata, mutta Alpo ei vielä oikein osaa..... Kuvattu 11.7.09

Elmo nukkuu milloin missäkin, kuten tästä kuvasta voi päätellä. Huomaa tassu isännän käden alla!

Alpo näyttää tässä niin pieneltä - kuva otettu kuukausi sitten kun yrityksenä oli saada lähikuvaa naamasta niin että silmätkin jotenkin näkyisivät!

Edelleen mökkiviikonlopuista nautittu!

2009-08-09T10:07:00.000-07:00

Ihania ilmoja on ollut ja me onnekkaat olemme maalla saaneet olla. Elmo likoaa vedessä emäntänsä tavoin joka välissä ja toinen harrastus on marjastus. Molemmat koirat syövät hartaasti ääniefektien kera marjoja oikein urakalla - mustikoita ja vadelmia siis. Kuvista näkyy miten Alpo on kasvanut ja raajat näyttävät tosi pitkiltä. Elämä on koirilla sen verran muuttunut, että ovat nyt olleet jo muutamia tunteja kerrallaan pari kertaa päivässä keskenään ja alkavalla viikolla ovat sitten jo lähes kokonaisia työpäiviä. Ihan mukavasti on mennyt. Tosin iltasella tuntuu, että virtaa on sitten enemmän kun päivä tainnut mennä nukkuessa. Mukavasti yhteiselo kaveruksilla sujuu vaikka sitä asiaan kuuluvaa nahinaa onkin ja poikapainia. Alpo kokeilee rajojaan meihin ihmisiin kyllä sitten ihan eri tavoin kun Elmo aikanaan ja välillä se vaatiikin pitkää pinnaa....

2009-07-24T10:44:00.000-07:00

Karvaiset pojat ovat olleet maalla muutaman päivän ja niin onnellista eloahan se on. Saa haistella, maistella ja kuunnella luontoa oikein toden teolla ja mikä parasta: saa lotrata vedessä!! Alpohan putosi ensimmäisellä kotiviikollaan suolampeen tässä kodin lähellä ja siitä asti vesi elementtinä on ollut kauhistus! No nyt sitä mennään kävelemään veteen ihan helposti, mutta ei voi kuitenkaan kehua, että sitä ihan vesihulluksi olisi ruvettu kuitenkaan. Tottumista tuo uimaan meno vaatii vielä ja kun yleisille rannoille ei ole asiaa niin vähän siihen on mahdollisuutta. Kiitos vaan ystävälleni, joka meidät (taas) kutsui luonnon rauhaan!

2 vee synttäriä!!

2009-07-11T09:57:00.000-07:00

Elmotirallaa se synttäreitään vietteli tänään. Yhden paketin sai ja se tuli tietenkin Riikalta! Voi sitä onnea! Me ihmiset saimme "koirakakkua", jota koirat eivät saaneet edes lipaista - kermalikööriä kun kakussa oli reilusti! Koristeet olivat jo aiemmin Alpon perheeseen tullessa tehty ja kerran käytettykin, mutta nyt ne oli pakko laittaa uudestaan kun sopi teemaan.

Illalla Riikka vietti tovin takapihalla koirien kanssa leikkien ja siinä ohessa napsimme kuvia sen minkä ehdimme. Tässäpä Elmosta pari otosta, olkoot viralliset 2 v kuvat ja sitten nenäkoirista yhdessa hauska nenäkuva, jossa värierot ja karvoituksen erot tulevat hyvin esiin.

Alposta

2009-07-10T06:23:00.000-07:00

Alpo on tosiaan vasta tullut kuukausi sitten perheeseen, joten kovin paljoa ei vielä osata tulokkaasta sanoa. Iso pojasta näyttää tulevan ja luonteeltaan on tietysti Elmon vastakohta. Hyvin rohkea ja periksiantamaton. Alpo kyllä ajatteli tullessaan, että nyt tuli perheeseen pomo, mutta sitä ei vielä tiedä, että pomo löytyy kyllä tuolta ihmisten puolelta!

Yhteiskuva on otettu Alpon toisena päivänä kotona. Elmo näyttää olevan vähän epävarma, että josko tuon toisen saisi leikkimään kanssaan...

Vasemman yläkulman kuva on uusin ja sitä kun vertaa vieressä olevaan niin huomaa, miten paljon kuukaudessa on kokoa tullut lisää.

Rokotuspäivä...

2009-07-10T04:53:00.000-07:00

Elmo sai rokotteen kennelyskää vastaan ja Alpo 3 kk penturokotteen, jolle annetaan vahviste kuukauden päästä. Elmoa vähän jänskätti eläinlääkäri, mutta Alpo taasen otti kaiken rennolla asenteella. Alpon 3 kk paino on 7.1 kg kun se Elmolla saman ikäisenä oli 3.8 kg. Aikamoinen ero!!!

Elmosta

2009-07-09T22:18:00.000-07:00

Meidän huominen synttärisankari on siis kohta

(syyskuussa) ollut perheessä 2 vuotta. Elmo on helppo ja lempeä kaveri, ihmisten tosiystävä.

Elmolla on kova miellyttämisen halu ja se ilmenee pusutteluna, jolla pääsee kyllä vieraammat ihmiset yllättämään. Tahtomattamme olemme vahvistaneet tätä pusuhyppelyä, joten siitä pois pääseminen olisi homma, joka varmaan asiantuntijoiden mielestä pitäisi kyllä tehdä. Oikeanpuoleisessa kuvassa Elmo näyttäisi hymyilevän unissaan.

Elmo on treenannut isännän kanssa agilityä alkeet, jatkot ja jatkojen jatkot, mutta nyt Alpon tullessa on kaikki toiminta pysähtynyt. Metsälenkit ovat perheen yhteinen harrastus kuin myös marjastuskin (Elmo syö KAIKKIA marjoja tosi mielellään), mutta metsäänkään pitkille lenkeille Elmo ei ole nyt kuukauteen päässyt. Odotamme tässä Alpon kasvamista - kyllä sitten taas lenkille päästään. Pikkulenkkejä tietysti tehdään useita päivittäin. Sienestyksen treenausta aloittelimme viime syksynä ja katsotaan pääsemmekö tänä syksynä jatkamaan vai siirtyykö ensi syksyyn. Edelleen tuo Alpon tulo vaikuttaa asioihin....

Alpon tulo oli tietysti Elmolle yllätys! Isäntä kantoi Alpon sylissään takapihalle, missä emäntä Elmon kanssa odotteli. Elmo alkoi välittömästi haukkua ja tuuppia Alpoa ja aika rajultakin meno näytti. Siinä sitten muutama päivä meni Elmolla jäykkänä kävellessä häntä suorana kun ei oikein tiennyt miten suhtautua tulokkaaseen, mutta siitä se sitten lähti ja vilinää kyllä riittää. Välillä liiaksi asti!

Blogin käynnistys

2009-07-09T10:12:00.000-07:00

Tänä sateisena kesälomapäivänä aloittelemme Elmon ja Alpon yhteistä blogia, jossa kerromme koirapoikien touhuista ja siinä sivussa saattaa meidän isäntäperheen kuulumisiakin tulla päivitetyksi.

Elmo täyttää kaksi vuotta 11.7.09 ja Alpo 3 kk 10.7. 09, joten "juhlia" on tiedossa tällä viikolla, itse asiassa huomisesta alkaen.

Ilta on kuitenkin jo pitkällä ja tämä sivuston perustaminen vie aikansa, joten tällä erää ei enempää vaan jatkamme toisena päivänä...