Joulun aikaan...

..........tapahtuu kaikenlaista:

Kun oikein turhauttaa tuo herkkujen haju ja se, että koko ajan ei suuhun jotain herkkua tipahda, niin sitten mennään tönkimään roskista jos joku vaan TAJUAA jättää roskisoven vähän auki. Alpohan se asialla ja saaliina hyydykekakun loppu sekä pitsan jämäreunat - nam!

Tässä kaksi hahmoa (kun tarkasti katsoo) yöllä hämärähommissa. Vastustamaton haju uunissa, mikähän ihme siellä näkyy??!

Ja tosi kova keittiön vahtiminen tuo vihdoin tulosta nahkanenillekin jouluaterian muodossa - on muuten sitten ihan oikeasti ylimääräinen herkku tavisruokien lisäksi. Tässä odotellaan lupaa ruuan koskemiseen kuin sotamiehet konsanaan.

Lautaset ovat erikokoiset, mutta herkkumäärä sama. On porkkanalaatikkoa, kinkkua, 1 graavilohen siivu tasaväkisesti jaettuna, muutama perunan pala ja lihapulla! Kyllä nyt kelpaa...

Joulupakettien avaaminen oli sellaista touhua, että ei kuvaaja ehtinyt paikalle. Herkkuluut olivat parasta ja niiden kanssa sai aikaa vierähtämään vaikka kuinka kauan. Kiitos myös Riikalle ihanista paketeista - Elmo on jo melkein syönyt pallon( ja oliko se vielä Alpon?), niin ihana se on.
Nyt sitten uuttavuotta ja rakettien pauketta odottelemaan, mitähän siitä tänävuonna tuumitaan!

Joulu tulee!

Tämän kuvan myötä Elmo ja Alpo isäntäväkineen haluavat toivottaa kaikille oikein rauhallista ja mukavaa joulunaikaa. Vielä muutama päivä odotellaan kinkun kimppuun pääsemistä, mutta sitten käydäänkin joulun viettoon ja ei unohdeta ihania ulkoiluhetkiä metsässä. Tässä tunnelmaa takapihaltamme hetki sitten.

Hyvää joulua!

Merry Christmas!

Buon Natale!

Päivän kuvasatoa pakkaspäivänä "joulumaisemissa"

Pakkanen on viimeaikoina paukkunut, mutta osaltaan se tuo kyllä tuonne luontoon ihan oman lisänsä. Ei voi kauniimpaa olla!! Alpo on viimeajat sairastellut ja ollut vähän kuin poissa pelistä, mutta tänään jo hieman löytyi virtaakin. Poikaa vaivaa sitkeä hiivatulehdus korvissa ja sen tiimoilta on jo kahdesti käyty lääkärissä. Jälkimmäisellä kerralla löytyi vielä keuhkoputkentulehduskin, joten tällaiset juoksulenkit on suosiolla jätetty väliin. Alpo on lisäksi ollut tosi äreä Elmolle. Meidän Elmo on tosi leikkisä koira Alpoon verrattuna ja haastaa Alpoa useamman kerran päivässä leikkiin, mutta viime aikoina on vastaus ollut yhtä ärinää ja oikein tosissaan on Alpo ollut. Liekö ollut niin huono olo, että ei oikein leikit kiinnosta. Tänään jo vähän telmimistä oli nähtävissä eli taitaa poika parantua pikkuhiljaa. Antibioottikuuri tosin vielä jatkuu ja kaksi muutakin lääkettä - toinen suun kautta ja toinen korviin. Mikä vielä on ollut ihmeellistä, niin ruokaa on Alpo jättänyt - se ei oikein maita.

Viimeiset suppikset

Aaamulla alkoi hiljalleen lunta sadella, mutta päätimme silti lähteä suppisjahtiin vielä viimeisen kerran. Ensin alkoi epäusko hiipiä mieleen kun lumi jo todellakin haittasi näkyvyyttä maahan, mutta sitten alkoi onni olla myötä. Tarkkanäköinen näkee sienestäjän kädessä pussin, jossa on jo vähän saalista ja sitä tuli sitten reilusti lisääkin joten päätimme sitten lopettaa etsimisen - tarve oli vain tälle illalle pihvin kaveriksi suppismuhennosta.

Elmo kyllä kovalla motivoimisella innostuu sienestämiseen, mutta lempipuuhaksi sitä ei voi kutsua. Tällä kertaa oikeanlainen palkkakaan ei ollut mukana kun vähän oli epäuskoa lähtiessä että pelkäksi metsäretkeksi reissu menee.
Tässä Alpon vauhdikas tyylinäyte. Voi sitä onnea kun sai korvat lepattaen metsässä viilettää! Alpo olisi muuten TODELLA innokas sienestäjä kunhan vain olisimme ehtineet tänäsyksynä puuhaan keskittyä. Kyllä poika nytkin hienosti haisteli suppiksia ja palkkaa tuli kun intoa riitti. Voi kun ensivuonna ehdittäisiin puuhaan keskittyä niin olisi nämäkin reissut, teemalla lumen alta suppiksia, tosi helppoja. Kyllä metsässä on niin ihanaa ja tästäpä sinne uudestaan jo ollaan starttaamassa kun vielä valoa riittää!
Iloista viikonloppua!

Alpon syyskuulumisia ja "harrasteita"

Alpon revinnäistyöharrastus jatkuu vaan. Tässä kuvassa poika on löytänyt emännän pesusienen kylpyhuoneen lattialta. Emäntä sitten vähän torui niin kyllä Alpoa ainakin kuvasta katsottuna kadutti!
Tässä poika poseeraa pari viikkoa sitten läheisen lammen rannalla.

Veteen vielä mieli tekisi!


Muista kuulumisista revinnäistöiden osalta sen verran, että kun emäntä viime viikolla oli pois Italianreissulla ja Alpolla oli kova ikävä niin sitten poika päivän aikana ikävissään oli pistänyt oman petinsä palasiksi.
Alpo on käynyt nyt pari kertaa Riikan kanssa mätsäreissä: Ensimmäisellä kerralla n. kuukausi sitten tulivat junior handler-kisassa neljänneksi - saivat oikein ruusukkeen ja Riikka vallankin oli oikein tyytyväinen menestykseen. Viime viikonloppuna sitten innoissaan uusi yritys ja ylläriksi tuli tämä rimakauhu taas tämän hampaiden näyttämisen suhteen, joten menestystä ei tullut. Näköjään välillä hampaat uskalletaan näyttää ja välillä ei. Hyvä, että Riikka jaksaa yrittää näillä mätsäreillä jos vaikka jossain kohdin (kun hampaiden näyttäminen sujuu) voisi taas "oikeita" näyttelyitä kokeilla.


Elmon kohdalta kuuluu surullisempia uutisia: Elmolta löytyi rutiinirokotusreissulla sivuääni sydämestä ja sen tutkiminen on vielä kesken. Seuraavaksi poika pitää ultrata ja vasta sen jälkeen kuulemme, kuinka vakavasta asiasta on kyse :(

Syystunnelmia

Vihdoin on mökki saatu siihen kuntoon, että siellä voi kunnolla yöpyä - ja nyt onkin sitten aika laittaa mökki talviteloille. Näin kaunis oli perjantai-ilta ja taivaan väriloista oli aivan uskomaton!
Elmo katselee niin ajatuksissaan auringonlaskua...

...sillävälin Alpo touhuaa omiaan kuopankaivuun parissa.

Jossain kohdin Alpokin pulahti veteen hämärissä.

Mukavaa syksyä kaikille!

Elokuisia terveisiä...

mökiltä, jossa vielä on tehtävää ennen talven tuloa. Koirapojat viihtyvät kyllä mökillä, mutta joskus heitä ei voi ottaa mukaan remonttivaiheen vuoksi. Eilen esimerkiksi koiruudet saivat jäädä kotiin lattiamaalauksen vuoksi. Kiva tietysti olisi ollut tassukuvio lattiaan saada, mutta päädyimme nyt kuitenkin pelkkään maalaukseen.

Elmo ihmettelee viime viikonloppuna kuivan kesän jälkeen rannasta paennutta vettä. Toisaalta Elmon harrastus on ollut simpukoiden metsästys ja niitä meidän rantavedessä riittää!

Tässä väsynyt remonttiapulainen - Alposta on moneksi. Pää on tuettuna yleispesuainepulloon, mutta sen korkki on ollut visusti kiinni. Kaaos kertoo viime viikonloppuisen tilanteen, joka nyt on jo ihan toinen ja paljon siistimpi.

Ukkosmyrsky

Tänään päivällä iski ukkosmyrsky myös meidän mäelle. Viime viikkoisesta Asta-myrskystä emme tienneet mitään, mitä nyt jyrähteli yöllä tms. mutta emme edes heränneet siihen. Tänään sitten aamulenkillä jo ukkonen jyrähteli ja päivällä auringon paisteen jälkeen sitten varsinaisesti rysähteli oikein toden teolla. Alpo availi eri huoneiden ovia (sen taidonhan oppi jo "pikkupoikana") ja etsi turvallista pakopaikkaa, jossa ei salamojen välkekään näy. Ei kelvannut sänkyjen aluset eikä kohtuulisen pimeä eteinen vaan lopulta paikka sitten löytyi kun emäntä oli jättänyt pesuhuoneen oven auki niin siitä pääsi saunan lauteiden alle turvaan. Ikkunaa kun ei saunassamme ole (sijaitsee ihan talon keskellä) niin sai olla pimiössä ihan rauhassa. Kuva yllä otettu Alpon turvapaikasta.

Elmo ei ollut ukkosesta moksiskaan vaan katseli ensin sohvan selkänojalta salamojen välkettä ja sitten painui peruspaikalleen eteiseen päikkäreille. Alpoa puolestaan sai tovinkin houkutella pihalle ukkosen jo laannuttua, sillä poika oli aivan varma, että kohta taas jyrähtää.

Isäntäväki oli Budapestissä viime viikon ja pojat olivat ihmistyttöjen kanssa koiraleirillä. Elmo on jo konkari leiriläisenä, sillä hän oli viime vuonna samaisella leirillä, mutta Alpolle kaikki oli aivan uutta. Touhua siellä taas oli ollut jos jonkinmoista ja kovasti kaikkea aktiviteettiä niin ihmisille kuin koirillekin. Meidän "pojat" kunnostautuivat erityisesti agilityssä ollen kisassa nro ykkönen ja kakkonen. Hienoja namipalkintoja oli pussillinen kotiin palatessa ja pusseissa olleet lakut/tikkarit maltettiin antaa ritarillisesti tytöille- niitä kun ei meidän pojat vielä ole saaneet maistaa. Voi sitä onnea ja iloa kun isäntäväki sitten haki koiruudet ja ihmislapset leiriltä pois. Alpo ihan itki onnesta kun mamman näki viikon tauon jälkeen ja Elmo oli mustasukkainen kun vain hänet olisi pitänyt huomata. Pusuja tuli enemmän kuin tarpeeksi!

Kesän kuulumisia

Elmo täytti hiljattain 3 vuotta ja syntymäpäivät meni aivan tohinassa ohitse, joten virallinen potrettikin jäi ottamatta. Tämä olkoon nyt sellainen reilun viikon myöhässä otettuna. Itse asiassa tuossa on vilpoinen paikka mökillä ja sen vuoksi Elmo siinä huilailee.

Meidän suurin kuuluminen on se, että olemme ostaneet oman mökin reilun pari viikkoa sitten!! Mökki on aikalailla tyhjillään vielä kun teemme sinne remonttia, mutta koirapoikia ei se haittaa, sillä nyt on omaa lääniä missä juosta vapaana ja uimaan voi mennä milloin huvittaa ja kyllä muuten huvittaa. Lähellä ei ole mitään vaarallisia teitä ja vain yksi rajanaapuri, jossa onkin sitten 3 koiraa. Lauma kulkee nyt pihalta toiselle paikkaa vaihtaen ja samalla toisista selvää ottaen, mikä lienee arvojärjestys. Välillä tulee kahinaa vähäsen, mutta toistaiseksi muutaman käyntikerran kokemuksella on ihan hyvin mennyt. Ei koirat nyt koko ajan toisissaan juokse, vaan sitä yritetään myös ihmisten toimesta rajoittaa, jotta selvittäisiin ilman raja-aitaa. Katsotaan miten käy ajan kanssa.

Alpo taisi tulla kaapista vihdoin ulos! Poika on koristautunut epäpoikamaisella tavalla kesken pihajuoksujen mökillä. Ja nämä kukat sitten pysyivätkin pitkään päässä. En meinannut millään saada Alpoa edes pysähtymään kuvaa varten kun virtaa siellä pihapiirissä riittää. Kyllä on väsynyttä poikaa iltaisin kun on kotiin ajeltu - pää kopsahtaa kaupunkikodissa lattiaan alta aikayksikön. Sitten helpottaa kun saamme mökin remontoitua niin että voimme jäädä kunnolla sinne yöksi ja pojatkin pääsevät sisätiloihin. Helle ei onneksi veden äärellä ole vaivannut, mutta itikat ja paarmat sitäkin enemmän. Senkin vuoksi olisi mukava päästä sisälle päiväunille - niin ihmisten kuin koirienkin.

Viikon eläimet

Tämän viikon tiistaina isäntä oli perinteisellä monen tunnin metsälenkillä koirien kanssa ja siellä he "törmäsivät" tämänkaltaiseen otukseen ihan ensimmäistä kertaa. Voi että meni maku koko metsäpolusta ja sen jälkeen emme ole sinne suunnistaneet. Hätävarjelun liioittelua tietenkin, mutta tuon kyyn ilmestymistä täytyy kuitenkin vähän sulatella. Kyy vain sähisi ja onneksi isäntä ehti ottaa koiruudet kiinni äänen kuultuaan ennen kuin....

Toinen luonnonihme oli sitten eilen illalla metsälenkiltä palattuamme tuossa sadan metrin säteeltä omasta kodistamme. Emäntä huhuili koiriaan, jotta kytkisi kiinni hihnaan niin kuin aina ja pojat sieltä jo kohti tulivatkin kunnes ottivat jalat yhtäkkiä alleen ja häippäsivät. Emäntä nosti katseen hakkuuaukealle, jonka reunustaa oli kävelemässä ja hirvi se siinä rinnettä alas jolkotteli. On se vaan upea eläin! Elmo palasi emännän luo 10 min reissun jälkeen aivan läkähdyksissä ja Alpon sai vasta hätiin kotoa lähtenyt isäntä kiinni tuossa aivan talon takaisissa maisemissa. Läkähdyksissä oli Alpokin. Hirvi on hirvittävän kiinnostava eläin ja Alpo oikein maastoutui, jotta olisi päässyt oikein lähelle. Siitä kuva toisessa kirjoituksessa. Hirvestä olisi emäntä kuvan saanut, jos vain kamera olisi ollut mukana.

Alpo perheessä tasan vuoden!!!

Tänään on ollut monta syytä juhlaan: Emännällä on synttärit ja Alpo on ollut ilonamme kokonaisen vuoden!!

Edellä mainitut asiat saavat Elmon ratkeamaan naurusta. Niin kivaa on ollut. Elmo on kyllä tikahtua myös alla olevasta kuvasta, joka on samalla uusin lisäys kategoriaan Alpon harrasteet: nimittäin hirvenjuoksu naamioituneena (jotkut ihmiset kuulemma harrastavat hirvenhiihtoa, mutta siitä Alpo ei tiedä mitään vaan kehitti ihan oman lajin).
Tämän kuvan isäntä nappasi kännykällään kun hirven perässä kateissa ollut Alpo ilmestyi maisemiin ja etsimisapuun tullut isäntä sai pojan kiinni. Naurulla ei ollut loppua kun alkeellinen naamiointikikka ei oikein onnistunut. Liekö poika naamioitui meiltä etsijöiltä vai hirveltä yrittäen näin päästä mahdollisimman lähelle tuota komeaa eläintä!

Luonnon ihmeitä isännän kuvaamana

Meidän perheessä emäntä ottaa lähes aina luontokuvat, mutta kyllä se isäntäkin hyviä otoksia saa ja vielä "pikkupokkarilla". Kuvat otettu 1.6.2010 metsälenkillä.

Alpo mätsäreissä

Alpon kanssa päätettiin kerätä edes hiukkanen kokemusta lisää match shown avulla. Siellä vierähtikin koko sunnuntaipäivä ja kotiin tuli tosi väsynyt koira! Ensimmäinen kierros sujui hyvin, mutta kovasti tuomari sai maanitella, että Alpo antoi hampaansa näyttää: harjoitusta ja harjoitusta vaatii...

Riksu ja Alpo olivat oikein näyttävä pari ja juoksu meni hienosti. Kisa loppui sitten siihen kun Alpo päätti alkaa pelkäämään vieressä olevaa suurta koiraa ja ensimmäisen kerran näimme kunnolla hännän koipien välissä. No mätsärit kuitenkin on oikea paikka meille harjoitella ja mukavaa oli kun näki muita koira- ja ihmistuttuja.

Alpon harrasteet: puutarhatyöt

Nämä mahtavat hellepäivät saivat aikaan sen, että sisällä ei olla oltu kuin pakolliset nukkumatunnit ja kaikki muut ajat vietetty pihassa. Puutarhahommat käynnistettiin oikein kunnolla ja samoin terassikin saatiin kesäkuntoon ja syömiset hoidettiin siellä.

Emäntä haki kesäkukkataimet ja täydennysmullat ja oli aivan täpinöissään tästä yllättäen alkaneesta kesäkaudesta. Säkki kerrallaan emäntä raahasi 50 litraa Kekkilää takapihalle. No, jossain kohdin tuli keskeytys ja emäntä jumitti etupihalle niin sitä viivytystä ei Alpo sitten kestänyt vaan iski toimeksi. Poika repi multasäkin auki ja levitti mielestään tarpeellisiin kohtiin KOKO säkin sisällön . Emäntä oli ajatellut täyttää ALPON kaivamia kuoppia niin nurmesta kuin kukkapenkeistäkin tällä mullalla, mutta Alpo siis oli toista mieltä mullan kohteista. Säkki on kuvassa keskellä kiven alla todistusaineistona - se oli aivan palasiksi revitty.

Tässä puutarha-apulainen huilaa rankan urakan jälkeen ja multaakin näkyy vielä kielessä olevan todistusaineistona. Elmo on solidaarisuussyistä syyllisen ja katuvan näköinen kun syyllinen itse ei sitä osaa olla - paistattelee vaan tyytyväisyyttään. Elmosta ei siis löytynyt muruakaan multaa mistään, joten syyllinen ei tarvitsisi olla.

Muuten vielä mainitsen, että pitkät lenkit on nyt jätetty näinä kuumina päivinä väliin ja aamulla kukonlaulun aikaan tehty pitkät metsälenkit uimisen kera. Elmo tykkää niin uimisesta, mutta Alpo itkee heitettyjen keppien perään eikä uskalla mennä uimalla niitä hakemaan. Suolammessammehan on jyrkät reunat niin se on vähän hankalampaa. Illalla on vielä käyty uusi reissu uimassa sitten ja suihkut päälle. Alpo kärsii kuumuudesta näemmä paljon enemmän kuin Elmo. Mutta isäntäväki on toistaiseksi vaan raadannan ohella nauttinut!

Toukokuun ensimmäisen viikon kuvasatoa Riksun kamerasta

Alpon istumatyylinäyte väsyneenä pallopelien ja metsälenkin jälkeen.

Riksu otti kameran myös metsälenkille mukaan ja saimme kevään ensimmäiset otokset - ihanaa oli juosta vapaana!

Elmo on aina yhtä suloinen ja osaa poseerata.

Tässä kisataan vähän isommasta kepistä!

Kevään viimeisiä lumikuvia - toivottavasti!

Kirkas kevätaurinko taitaa ottaa vähän silmiin!

Tämän kovan muovisen pallon löytyminen hangen alta oli niin riemuisaa Elmon mielestä. Pallo on ainut, joka on kestänyt kaikki pyöritykset jo varmaan pari vuotta. Elmo siis kierittää palloa ympäri pihaa samalla komentaen haukkumalla. Alpo ei välitä tuosta pallosta pätkääkään kun sitä ei saa suuhun otettua. Eikä Alpo taida oikein edes ymmärtää Elmon ihastusta tuohon pallopeliin.

Kuvasta näkyy, että Alpolla tuo jyrsintäharrastus näistä puutöistä jatkuu vaan.


Alpo tähystelee myös tällä tavoin ja jaksaa olla tuossa asennossa yllättävänkin kauan katselemassa mitä kotitiellämme tapahtuu. Valitettavasti tapahtumia ei ole kovin paljoa, syrjässä kun asumme. Hiivin ottamaan kuvaa kun poika on niin hauskasti nenä pitkällä aina korvat höröllään, mutta ehtipä kääntää päänsä minuun päin.

Kuvat on otettu jo ehkä pari viikkoa sitten. Lumi on jo onneksi vähentynyt takapihallamme, joka on siis enemmän varjon puolella, mutta myös "koirien valtakuntaa", koska se on aidattu.