Perheemme lagottopoikien touhuja ja isäntäväen kuulumisia. Koiruudet: Elmo - Aamuruskon Italo lagotto(s.11.7.2007) on DNA-testillä varmistettu sileäkarvainen lagotto- lempeä ja "suurisydäminen" ystävä. Alpo - Romagna Valley´s Gocce Colorite (s.10.4.2009) - energiapakkaus ja touhupetteri, jolle "vahinkoja sattuu". Elmolta puuttuvat karvat löytyvät Alposta!
tiistai 13. joulukuuta 2011
Joulun odotusta...
maanantai 3. lokakuuta 2011
Väriloistoa
maanantai 19. syyskuuta 2011
Syystunnelmia
perjantai 5. elokuuta 2011
sunnuntai 17. heinäkuuta 2011
Töihin paluu edessä
tiistai 12. heinäkuuta 2011
Elmo 4 vuotta 11.7.2011 ja Elmon surulliset kuulumiset
Ylläoleva kuva on otettu Elmosta juhannusviikolla kun poika on vielä unten mailla hammasoperaation jälkeen (nukutuksen jälkeen). Elmolla oli henki alkanut haista ja isäntä sattumoisin Elmon haukotellessa huomasi pahoin vaurioituneen takahampaan, joka siis piti poistaa. Hammas oli jo niin huonokuntoinen, että ei voi kuin ihmetellä millaiset kivut Elmolla oli ollut, mutta yhtään ei kyllä käytöksessä mitään omituista huomattu!! Poika parka! Emäntä joutui Elmon tuossa heräilyvaiheessa ihan peittelemään kun jalat olivat aivan jääkylmät.
Sitten niistä huonoista uutisista: Ensinnäkin nyt tuntuu, että tämän perheen koiranomistus on määrätty olemaan kaikkea muuta kuin helppoa. Ensin oli murheet Elmon rodun varmistamisen kanssa, sillä kikkurakarvat kun eivät sitten kasvaneetkaan. No, DNA-testihän sitten varmisti Elmon lagotoksi ja missään vaiheessa muuten ei ole Elmon perheessä olo harmittanut, sillä hän on niin upea koira!! Sitten tuli iloinen touhuveli Alpo perheeseen ja eikös autuutta 1.5 vuotta kestettyä tullut nämä Alpon rajut allergiareaktiot, joista nyt onneksi toistaiseksi on päästy (koputtaa puuta). Sitten olikin jo aika seuraavan murheen, joka varmistui tuolla hammasoperaatioreissulla eläinlääkärissä:
Elmolla havaittiin rokotuksen yhteydessä viime syksynä sivuääni sydämessä ja samalla kehoitettiin sydänultraa jossain vaiheessa tekemään. Isäntäväki kuitenkin päätti, että kun poika ei ole mitenkään oireillut vaan päinvastoin vetää kuin viitapiru metsälenkillä niin jätetään tutkimus tulevaisuuteen. Nyt kuitenkin kun Elmo oli nukutettuna jo valmiiksi ja sivuääni edelleen kuului, emäntä kysyi eläinlääkäriltä sydänultran mahdollisuutta. Tuolla klinikalla sitä ei kuitenkaan voi tehdä, joten lääkäri otti röntgenkuvan, jotta vähän nähtäisiin mikä sydämen tilanne on. No sehän on sitten aivan liian suuri Elmon kokoon nähden! Tämä on ihan kamalaa kun aina puhutaan että Elmolla on "suuri sydän" sillä hän yrittää aina lohduttaa suruissaan olevaa tai ottaa kivun pois siltä joka kärsii. Elmo lukee ihmisiä kuin avointa kirjaa.
Eläinääkäri kertoi, että tämä ei ole synnynnäistä koska sivuääntä ei ole aiemmin kuultu (mikä tarkoittaa tilanteen etenemistä) ja Elmon matka saattaa päättyä kesken lenkin niin että poika vaan kaatuu maahan.... Todellinen tilanne saadaan selville kun ultraan lomakauden jälkeen mennään, mutta koskaan Elmo ei "parane". Jotain lääkitystäkin on olemassa, mutta niihinkin palataan kunhan ultraäänitutkimus on tehty. Elmo kun ei valittanut hampaan tilannettakaan, niin pelkona on, että poika pitää sydänoireetkin omana tietonaan niin kauan kunnes ei enää niitä pysty salaamaan ja sitähän emme halua, että Elmo kärsii. Emme uskalla edes ajatella, että kuinka kauan Elmo saadaan pitää ilonamme ja kuinka yllättäen luopumisen aika tulee, voi kamalaa!!
maanantai 11. heinäkuuta 2011
Kesälomaterveisiä Unkarista
maanantai 13. kesäkuuta 2011
Huh hellettä!!
Tässä Alpon tyylinäyte vilvoittelusta. Kuva otettu viime torstaina kun isäntäväen kanssa suunnistettiin mökille työpäivän jälkeen veden äärelle. Alpo nautti liikkumatta täysin siemauksin vedestä, liekö kaloja tähysteli.
sunnuntai 29. toukokuuta 2011
Mäkäräiset
Pojat jaksoivat ihmetellä hievahtamatta.
Kuvasta ei oikein näy miten lähellä joutsenet oikein olivatkaan.... Sitten tuli Alpolle taas kiire jo sisälle turvaan, joten joutsenetkin saivat olla rauhassa. Toivottavasti tämä riesa loppuu näiden mäkäräisten kanssa mahdollisimman pian. "Onneksi" keli oli sateinen ja kurja ja remontin sisätöitä oli vielä jäljellä niin ei haitannut, vaikka ulos ei päästykään. Liekö tästä allergiasta johtuvaa tuo Alpon voimakas reagointi puremiin. Seuraavaksi sitten hyttyset, paarmat ja mitä niitä onkaan!
sunnuntai 1. toukokuuta 2011
Vappuväsymys
maanantai 18. huhtikuuta 2011
Ensimmäinen mökkikeikka
keskiviikko 6. huhtikuuta 2011
Italian terveiset ja kevätfiilistelyä
tiistai 15. maaliskuuta 2011
Ihmeellinen luonto ja ulkoilun seuraukset
maanantai 14. maaliskuuta 2011
Alpo tuli takaisin!
Alpo on palannut!! Koiruli on ollut rapsimatta eli kutisematta nyt reilut 3 viikkoa ja meno entisenlaista. Kortisonia vähennetään todella hitaalla vauhdilla ja alasajo kestää noin kuukauden. Sen jälkeen on ohjeena jatkaa allergianappula-hevoskuuria sekä lisänä rypsiöljyä parin kuukauden ajan. Siinä vaiheessa elämmekin touko-kesäkuun vaihdetta ja sitten saadaan tehdä ensimmäinen ruoka-ainekokeilu.
Olemme kyllä nauttineet kun tämä meidän touhupeppu tuli takaisin samanlaisena. Häntä heiluu entiseen malliin (heilumisen katoamista emme olleet edes huomanneet - se hiipi niin salakavalasti pikku hiljaa) ja hienointa on, ettei Alpo valita enää kutisemistaan. Ihossa on vielä joitakin arpia raapimisen jäljiltä, ei oikein rupiakaan enää ja masun puolen, sekä rintakehän karvapeitteeseen jäi jatkuvasta nuolemisesta oranssin värinen turkki muistoksi. Korvalehdestä puuttuu myös reilusti karvaa, mutta se ei menoa haittaa. Olemme siis päässeet ihanille ulkoilureissuille aurinkoiselle keväthangelle vanhaan malliin ja virtaa Alpolla riittää!
Nyt pelon sekaisin tuntein odottelemme sitten, mitä siitepölyaika tuo tullessaan, mutta samalla nautimme näistä oireettomista päivistä ja pidämme peukkuja jos vaikka tämä ruokavalio olisi korjannut pysyvästi tilanteen. Paluuta vanhaan syömistyyliin ei ole eikä se haittaa pätkääkään.
Kauniita kevätpäiviä kaikille!
sunnuntai 13. helmikuuta 2011
Karhunpoika sairastaa....
Raiheinä 4915 Suolaheinä 6344 Heinäratamo 6873
Nokkonen 4537 Jauhosavikka 5430 Pujo 3809
Leppä 6836 Tammi 6031 Koivu 3076
Nurminata 6923 Karvamesiheinä 6925 Rönsyrölli 5820
Jalava 4888 Pyökki 5119 Pähkinäpensas 6797
Vaahtera 6922 Marunatuoksukki 6901 Varastopunkki 870
Jauhopunkki 423 Pölypunkki 521 Kirpun sylki 17 - negatiivinen
- Siedätyshoitoa ei voida aloittaa, koska allergian aiheuttajia on liikaa, noin suurta siedätyscoktailia ei voida tehdä.
- Edellinen kortisonikuuri loppui ja aloitettiin antihistamiini Atarax (myös ihmisten lääke) - ei vaikutusta.
- Uusi kortisonikuuri aloitettiin eri merkkisenä ja annos tuplattiin. Kutina on ajoittain lieventynyt ja ensimmäiset yöt poika nukkui tajuttomana väsymystään pois (samoin isäntäväki). Nyt on palattu ajoittaiseen rapsutteluun niin, että ihorikkojakin Alpo saa aikaiseksi. Kuivia läiskiä ihossa näkyy, samoin paksuuntunutta nahkaa. Karvatuppoja löytyy lattioilta ja lagotostahan ei karvaa lähde (paitsi meidän Elmosta, joka on sileäkarvainen poikkeama).
- Lääkäri oli soittanut kahdelle eri asiantuntijalle ja tuloksena molempien suusta, että myös ruokavalio otettava mukaan oireiden hoitoon. Tämä tapahtui samoihin aikoihin uuden kortisonikuurin aloittamisen aikaan. Nappularuokaa, jossa vaikuttavat ainesosat on pilkottu niin pieniksi, että elimistö ei tunnista niitä allergeeneiksi. Ohje on pakastaa nappulat ennen syöttämistä, jotta varastopunkit kuolevat. Sitä ei lääkäritäti osannut emännälle perustella, että miten ne kuolleet punkit ei mukamas vaikuttaisi, eihän ne siitä mihinkään katoa!
- Allergianappula (14 kg / 98 euroa säkki) sopii Alpolle, mutta koira laihtui silmissä (viikossa) niin, että ulkopuolisetkin sen huomasivat + poika meni ihan umpeen ja kakkasi pari lihapullan kokoista pyörylää pari kertaa päivässä eli "ei mitään".
- Isäntäväki ei kestänyt katsoa Alpon laihtumista silmissä ja ryhtyi antamaan lisäksi muutama päivä sitten hevosen lihaa. Koira ei voi olla allerginen millekään mitä ei ole koskaan syönyt, sanoi lääkäri. No.... lääkäri suositteli syöttämään nappulaa ensin kuukauden ja sitten lisäämään jotain uutta ruokaan, mutta vastoin ohjeita Alpo söi 1.5 viikkoa pelkkää nappulaa ja sitten sai heppaa. Ensimmäinen yö meni rapsutellessa, mutta sitten on rauhoittunut perusrapsutustasolle, mutta painoa on saanut lisää ja melkein silmät kiinni syö ruokansa, kun on niin ihana saada lihaa!
-Korisonikuurin vähentäminen on menossa ja antihistamiini (joka ei siis vaikuta mitenkään) menee edelleen. Alpo saa heppaa paistina ja jauhelihana edelleenkin, jollei oireet kortisonin vähentämisen myötä pahene aivan mahdottomasti. Mitään koulutusnameja tms. ei käytetä.
-Kaikki odottavat kauhulla kevättä ja oikeata siitepölyaikaa, miten käy Alpon? Ulkona pojasta ei nyt huomaa mitään erikoista (jos ei lähde ihoa ja turkkia tutkimaan). Isäntä käy agilityssä Alpon kanssa pojan voinnin mukaan ja ilmoittautui jatko 3:llekin ajatuksella, että muutakin on Alpon elämässä oltava kuin sairastaminen ja itsensä repiminen. Menevät kun voivat ja Alpo tykkää niin kovasti!
- Koirien allergioista tiedetään niin vähän ja aika yksin tässä Alpon ongelmien kanssa ollaan. Vielä on joku oljenkorsi, sanoi eläinlääkäri kun emäntä kyseli, että onko miellä enää toivoa. Atopica - niminen lääke (vaikuttava aine oliko se siklosporiini), jota käytetään ihmisilläkin elinsiirron jälkeisen hylkimisreaktion ehkäisemiseen. Se blokkaa sitten sellaisiakin allergian aiheuttajia, joita ei olla ehkä edes tutkittu Alposta. Katsotaan missä kohdin siihen mennään, mutta nyt siis näillä eväillä eteenpäin ja koskaan ei tiedä, mitä huominen tuo tullessaan.
-Elmo on alkanut rapsutella itseään etutassun kyynärpäästä ja toisesta korvasta.... Onko poika huomannut, että näillä irtoaa ihmisiltä huomiota kun kaikki huomio Elmon mielestä varmaan menee nykyisin Alpolle ja kukaan ei huomaa sydäntenvalloittaja-Elmoa! Vai onko ongelma sama kuin Alpolla? Jos on, niin mistä hemmetistä se tulee!!!?!!