sunnuntai 29. marraskuuta 2009

Kuulumisia joulua odotellessa


Tässä kuvassa näkyy miten erilaisen määrän voi saksia sileäkarvaiselta ja kikkarakarvaiselta lagotolta. Molemmilta pojilta leikattiin "ensiavuksi" vähän takapään seutua hännän juuren tienoolta ja Alpolta lisäksi enimmät naamasta, jotta vähän edes silmät pilkottavat. Elmoltahan ei tarvitse naaman seutua todellakaan leikata. Alpolta pitäisi ottaa vähän enemmänkin, mutta se ei aina ole niin helppoa. Nyt muuten Alpo näki ensimmäisen kerran kuinka Elmoa saksittiin ja myös sen, miten rauhallisesti Elmo sen otti - tarkasti poika seurasi vieressä. Sitten kun oli Alpon vuoro, niin tällä kertaa se sujui parhaiten mitä ikinä. Liekö tuo Elmon esimerkki auttanut ja Alpokin tajusi, että ei siihen saksimiseen "kuole" (vaikka aina on palkkaa nätisti olemisesta saanutkin tuossa tilanteessa).
Alpo on iso poika: koipi on pissatessa noussut jo reilut 1.5 kk:tta ja rauhoittunut on karvakuono muutenkin. Päivän ohjelma on perheessä muodostunut jo aika rutiiniksi ja se taitaa tuoda koirillekin turvaa - niin tasapainoisilta ja onnellisilta vaikuttavat.


Koko viikonlopun olemme tehneet tosi paljon lenkkejä ja tänään vallankin pojat juoksivat umpimetsässä emännän kanssa melkein 2.5 tuntia. Uni maittoi kivasti sen jälkeen. Söimme muuten urakalla puolukoita suoraan vielä mättäästä ja ne olikin tosi makeita. Alpo ei olisi malttanut jättää puolukkapaikkaa millään! Lunta odotamme takaisin ja kovasti. Alpo vallankin tuo turkissaan järkyttävät määrät risuja ja multaa jne. sisälle. Matot ovat jo vaihtaneet väriä vaikka kuinka pesemme ja kuivaamme tassuja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti